1. Primary Teacher Education eli 6-10 vuotiaiden opetus
2. Secondary Teacher Education (10-18/19-vuotiaat)
3. Vocational Teacher Education eli ammatilliset opettajat (15-18/19-vuotiaat).
Lisäksi on lisäkoulutusta kasvatuksen alalla. Minun vaihdon teemana on tuo kohta 3.
Opiskelijoilla on mahdollista suorittaa näissä linjoissa kandidaatin tutkinto 4 vuodessa ja lisäksi maisterin tutkinto 1-2 vuodessa. Aiemmin täällä on voinut suorittaa myös erityisopettajan tutkinnon, mutta se on nyt poistunut, sillä erityisopetus on integroitu kaikkeen opetukseen. Primary ja Secondary opettajilla on kuitenkin mahdollisuus edelleen valita erityisopetus pääaineeksi.
Eka Päivä 2.5.
 |
| Kuva: Tiina Takalammi |
"We put a strong emphasis on a friendly, open-minded and welcoming atmosphere"
Tämän juttutuokion perusteella voin kyllä täysin allekirjoittaa tämän. Oli todella mukava jutella kahvin lomassa kaikessa rauhassa.
Ammatillinen koulutus Itävallassa
Ammatillisen koulutuksen rakenteesta johtaja kertoi, että reipas 90% koulutuksesta koostuu työpaikalla oppimisesta kolmen vuoden aikana ja johtajan sanojen mukaan todelliselle koulutukselle jää vain 10%, mikä on yleensä yksi 10 viikon intensiivinen jakso vuodessa. Tämä ei ole johtajan mukaan välttämättä toimiva malli, sillä opiskelijat ovat nuoria 15-vuotiaita ja usein sosiaalisesti haasteellisista taustoista tulevia. Yleensä työpaikka pysyy koko koulutuksen ajan samana ja työpaikka on aina edellytys ammattiopistoon pääsylle, ilman työpaikkaa ei voi opiskella. Oppiminen työpaikoilla voi tarkoittaa myös stereotypioiden vahvistumista ja yksipuolisen näkökulman saamista esim. yhteiskunnallisiin asioihin. Johtajan mukaan ammatillisessa koulutuksessa pitäisi olla enemmän koulussa tapahtuvaa oppimista. Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen näkökulma, sillä meidän Suomen ammatillisen koulutuksen reformihan näyttäisi vievän ammatillista koulutusta juuri tähän työpaikalla oppimisen korostamiseen.Loppupäivän kävimme kv-koordinaattorin kanssa läpi tulevaa ohjelmaa, mitä he olivat minulle suunnitelleet ja sain itse myös kertoa, mikä kiinnostaa ja kiersimme myös katsomassa koulua. Erikoisuutena jäi mieleen koulun oma radiostudio, jossa tehdään lähetystä paikallisradioon. Pääsen seuraamaan yhtenä päivänä myös tätä Radio Show:ta, jännää!
Ps. Koulun mainoksessa mainitaan yhteistyö-osiossa erikseen Oulun Amok, jonka kanssa koulu on kehittänyt Educational Video Challenge EDIT:in. Pitääpä perehtyä tähän lisää, kun kirjoittelen yhteistyöstä ja verkosto-osaamistavoitteista lisää!
3.5. Ensimmäiset maistiaiset Linzin Opettajakorkeakoulun opetuksesta
Tänään pääsin osallistumaan teknisten aineiden ammattikouluopettajien englannin tunnille ja ammattikoulun englannin opettajien tunnille sekä vaihto-opiskelijoille tarkoitetulle Classroom management and innovative teaching methods-kurssille. Opetus oli hyvin keskustelevaa ja opiskelijoita aktivoivaa, pidin kovasti opetusmenetelmistä, pienistä hauskoista pulmista joita piti ryhmässä tai parin kanssa ratkoa ja pääsinpä ihan näyttelemäänkin kun eri tilanteita piti parin kanssa esittää ilman ymmärrettävää kieltä. Vaikka classroom managementin opiskelijat olivat peruskoulunopettajaopiskelijoita, opettaja ohjasi meitä aiheesta ryhmän heterogeenisuuden huomioiminen. Eli oikeastaan käsittelimme erityisen tuen tarpeessa olevien ohjausta. Vinkkeinä keskustelimme mm. Ajankäytön hyödyntämistä (saa tarvittaessa lisäaikaa tehtävän tekemiseen), erilaiset tehtävät erilaisille opiskelijoille, tässä tärkeää on huomata ero difficulty <-> complexity. Eli tehtävien vaikeusasteen vaihtelu ei ole niin tärkeää kuin tehtävien moninaisuuden vaihtelu. Yhtenä keinona myös tuotiin esiin se, että oppilaat opettavat toisiaan, eli pienillä lapsillakin tätä menetelmää voi käyttää. Ja monia muita jänniä juttuja opin tänään. Ja erityisesti jäin ihmettelemään sitä, että Itävallassa naisten eläkeikä on 60v ja miesten 65v. Kukaan ei osannut selittää miksi..
Itävallassa kaikille yhteinen koulu kestää ensimmäiset 4 vuotta, jonka jälkeen oppilaan pitää valita ammatilliselle puolelle tai korkeakoulutukseen tähtäävä linja. Ammatillinen koulutus eroaa merkittävästi suomalaisesta järjestelmästä, sillä ammattikoulutukseen pääsyn edellytyksenä on aina työpaikka, jossa koulutus tapahtuu pääosin. Kolmen vuoden koulutuksessa opetusta oppilaitoksessa on 10 viikkoa vuodessa. Linzin kv-osaston johtaja kritisoi tätä järjestelmää, sillä kouluopetuksella on niin vähän painoarvoa ja kyseessä on kuitenkin nuoret 15-18-vuotiaat. Kuulemma työnantajat kuitenkin vastustavat kovasti järjestelmän muuttamista, sillä lehrling:it ovat heille tärkeää (edullista)työvoimaa ja resursseja opetuksesta kiristetään entisestään.
Hassu yksityiskohta, joka selvisi kun kv-koordinaattorin kanssa selviteltiin kouluvierailuja minulle. Linzin ammatilliset oppilaitokset on numeroitu BS 1, BS2... joka tulee siis sanoista Berufschule. Kysyin tästä niin numerointi johtuu siitä että Linzissä on 10 ammattioppilaitosta ja esim pienemmässä kaupungissa niitä voi olla vaan kaksi jolloin niitä kutsutaan BS1 ja BS2!!!
Tässä nopsaan tän päivän aatoksia.
8.5. Ensimmäinen ammattiopisto-vierailu BS 10
 |
| Matkalla BS10 eli Berufschule 10neen. |
Kun opiskelijat ovat isoimman osan ajasta työpaikalla, kysyin vieraileeko opettajat siellä. Apulaisjohtaja, jonka kyydissä pääsin tutustumaan puutarha-alan oppilaitokseen kertoi, ettei opettajien tarvitse vierailla työpaikoilla, sillä 10 viikon koulujaksolla opettajat teettävät ja opettavat kaikki ammatissa tarvittavat taidot ja kolmannen vuoden loppukokeessa jokaisen tulee näyttää osaamisensa niin käytännössä kuin suullisesti ja kirjallisesti. Aika mielenkiintoinen näkökulma, eli kouluilla ei ole muuta yhteistyötä suoranaisesti kouluttavien yritysten kanssa, joskus tehdään jotain yritysekskursioita, mutta mitään varsinaista yhteistyötä ei ole. Tämän systeemin etu on se, että opiskelijalla on näin yleensä melko varma työpaikka silloin kun hän valmistuu koulusta, sillä yleensä opiskelija jatkaa samassa yrityksessä missä on ollut koulutuksen aikanakin. 3. vuoden loppukokeen/lopputyön arvioi koulun ulkopuoliset arvioijat ja arviointiin ei opettajilla ole vaikutusta. Arviointiasteikko muuten kokeissa on 1-5 ja 1 on paras.
BS 10 on kuulemma ainoa ammattiopisto Itävallassa, jolla on kaksi eri toimipaikkaa, sillä puutarha-alan koulu oli vähän kauempana keskustasta ihanien niittyjen keskellä. Siellä opiskelijat olivat rakentaneet hienoja terasseja, puutarhaistutuksia jopa uima-altaan. Linzin kaikki 10 ammattiopistoa ovat kaikki itsenäisiä kouluja, joissa on oma johto ja toiminnot. Yhteistyötä tehdään, mutta jokaiselle ammattialalle on oma koulunsa, yksityisiä ammattiopistoja ei ole. Koulut eivät voi valita oppilaitaan vaan ne jaetaan (Schulrat)opetustoimen kautta, koko Ylä-Itävallan alueen opiskelijat tulevat Linzin seudun kouluihin. Ammattikoulujen toimintaa ohjaa Schulrat, joka vastaa maakunnan opetustoimea.
Kouluvierailu oli todella hienosti organisoitu ja minua kohdeltiin kuin kunniavierasta. Sain monipuolisen käsityksen koulun toiminnasta ja ihania viemisiä kotiin kuten suloisen marsipaanikoiran, pussillisen tuoreita vehnäsiä ja kokonaisen Malakoff-kakun. Ei voi kuin suositella!!
 |
| Malakofftorten valmistus ja lopputulos |
10.5. Praktische Humanwissenschaft-luento ja ryhmätyötunti
Osallistuin opettajakorkeakoulun teknisen alan ammattikouluopettajana toimivien opiskelijoiden luennolle, jonka aiheena oli opettajan professionalismi ja Itävallan opettajan työn 5 domainia eli tulkitsin, että 5 keskeisintä arvoa/taitoa. Ne ovat
1.Professionsbewusstsein (oman ammatin luonteen ja rajojen tunteminen)
2.Reflexions- und Diskursfähigkeit (reflektio- ja diskurssitaidot)
3. Differenzfähigkeit (
4. Kooperation und Kollegialität
5. Personal Mastery
lisätietoa netistä
lisätietoa netistä
Näitä domaineja pohdiskelin ja vertailin mielessäni myös suomalaisiin opettajan arvoihin ja ammattietiikkaan, jonka määrittelyä löytyy esim. Oaj:n nettisivuilta.
Luento pidettiin hochdeutschella eli kirjasaksaksi minun vuokseni, muuten luennot ovat yleensä enemmän tai vähemmän murteella. Luento oli mielenkiintoinen ja erityisesti mieleen jäi opettajan työn itsenäisyyserot eri maissa. Itävallassa opettaja saa itse päättää hyvin pitkälle mitä opettaa ja miten. Opetussuunnitelma antaa raamit, mutta vain hyvin väljät. Kukaan ei seuraa tai valvo opetusta. Luennolla verrattiin opettajan valvontaa esim. Irlantiin ja Kanadaan, jossa on netissä avoin rekisteri opettajista ja heihin mahdollisesti liittyvistä valituksista. Eli jokaisen opettajan voi etsiä netissä olevasta rekisteristä ja nähdä jos ko. opettajaa vastaan on tehty valituksia, mistä syystä ja minkälainen ratkaisu asiasta on annettu. Luennolla keskusteltiin myöhemmin ongelmasta, jos opettaja opettaa vanhentunutta tietoa, ei siihen oikein ole keinoa puuttua mitenkään, koska jokainen opettaja saa itse päättää opetuksensa sisällön. Opettajan tehtävä on eläkevirka, ja irtisanominen hyvin vaikeaa.
Ammatillisen opettajan tehtävään valitaan henkilö ensin ja sitten aloittamisesta tietyn ajan sisällä on aloittava opettaja-opinnot. Ammatillisen opettajan opinnot ovat kandidaatti (bachelor) -tasoisia eli jokaisen täytyy tehdä opintojen lopussa bachelor-työ. Opettajaksi haluavat kuuluvat maakunnan raking-rekisteriin, jossa saa pisteitä työkokemuksen määrästä, koulutuksen määrästä, lapsien määrästä (!!) yms. Kun koulussa on opettajan paikka vapaana, ylempi kouluneuvosto lähettää koululle pari kandidaattia, jotka ovat ranking-listan kärjessä ja jotka he ovat haastatelleet. Sitten koulun johto haastattelee kandidaatit ja valitsee mieleisensä. Opettajan tehtävään kysellään alueen yrityksistä hyväksi tunnettuja työntekijöitä opettajiksi tai sitten jos joku omalla alalla pitkään työskennellyt haluaisi toimia opettajana voi kysellä koululta paikkaa. Jos paikkaa ei silloin ole tarjolla, voi olla että useamman vuodenkin jälkeen kun koululle avautuu paikka, koulu kyselee tekijää opettajaksi. Vähän siis erilainen systeemi kuin Suomessa.
11.5. Toinen kouluvierailu Welsissä, pääsin myös opettamaan!
Minulle oli järjestetty ammattikouluvierailu naapurikaupunki Welsiin, kouluun jossa opiskelevat kaupallisen alan opiskelijat sekä drogistit eli kosmetiikka/luontaistuote/apteekkialan kaupalliset ammattilaiset. Pääsin aamulla tutustumaan kuinka opiskelijat työskentelivät laboratoriossa valmistaen itse maitohappokapseleita. Laboratoriossa opiskelijat sekoittelevat myös emulsiovoiteita ja tekevät luontaistuotteita. Sitten kaupallisen puolen saniteettialan opiskelijoiden työstämiä kutsuja heidän keksimänsä firman avajaisiin näin tietokoneluokassa, kuinka he työskentelivät tietokoneilla. Opettaja näytti minulle myös tunnin päätteeksi omalta koneelta kuinka hän voi tarkistaa jokaisen tietokoneen käytön tunnin aikana. Opiskelijat ovat tietoisia tästä valvonnasta.
Englannin opettaja pyysi minua kertomaan itsestäni opiskelijoilla ja matkalla luokkaan hän oikeastaan pyysi minua pitämään koko tunnin!! Joo, että voisin kertoa itsestäni, Suomesta ja koulusysteemistä Suomessa. Voisin myös aktivoida opiskelijoita puhumaan kyselemällä heiltä heidän opiskeluistaan, työstään yms. No siinä se tunti sitten manikin mukavasti tietoja vaihdellen oppilaiden kanssa puolin ja toisin. Oli tosi mukavaa, vaikka tulikin vähän yllättäen. Opettaja kiitteli kovasti jälkikäteen. Oppilaat kertoivat, että opiskelijat eivät yleensä keskeytä opintoja sillä heillä on työpaikka takana. Opinnot ovat myös hyvin käytännönläheisiä ja palkkakin motivoi. Ammattikoulun aikana opitaan käytännön työelämän taidot, sillä työpäivät ovat alusta lähtien normaalit 40h/viikko ja sama työmäärä on myös koulujaksolla. Opetus alkaa jo osalla opiskelijoilla klo 7.10 ja viimeistään ennen kahdeksaa. Se on aika työlästä varmaan 16-vuotiaalle.. Ja kouluilla on asuntolat, jos oppilas tulee kauempaa maakunnasta, niin 10 viikon opintojakson aikana viikot asutaan asuntolassa.
Iltapäivällä osallistuin vielä drogisti-opiskelijoiden erityisruokavaliot-tunnille, jossa opettajana toimi opettajaksi opiskeleva. Hän halusi kuulla minulta tuntinsa jälkeen palautetta. Mielenkiintoinen kokemus sekin. Interaktiivisuus ja aktivoivat menetelmät ovat täälläkin pop. Ainostaan digitaalisuus tuntuu olevan aikalailla jäljessä. Opettajilla ei ole omaa konetta käytössään, opettajanhuoneessa, jokaisella on oma paikkansa, mutta kenellääkään ei ole konetta. Kannettavia tietokoneita ei koulussa ole opiskelijoille vaan muutama tietokoneluokka, jotka ovat kovin ruuhkaisia kuulemma. Luokissa ei ole aina konetta opettajallekaan. Päivän viimeisenä tuntina menin koulun pieneen puutarhaan, jossa opiskelijat opettelivat tunnistamaan kasveja. Tämä on tärkeää erityisesti homeopatiassa ja luontaistuotteita käsiteltäessä.
Niin ja paluumatkalla hukkasin puhelimeni, joten kaikki ihanat kuvat laboratoriosta yms. jäivät sinne..
15.5. Teaching practice lessons in Gmunden
Pääsin opettajakorkeakoulun englannin opettajan mukana tutustumaan opettajaopiskelijoiden harjoitustunneille. Täällä ammattiopiston aineenopettajat toimivat myös englannin opettajina ja heidän on mahdollista opiskella englantia opettajaopintojen aikana. Englannin opiskeluun kuuluu jokaiselle opettajaopiskelijalle suunnitella, toteuttaa ja reflektoida omaan portofolioon 5 English teaching practice-tuntia sekä myöskin osallistua tarkkailijana ja antaa palautetta 5 opettajaopiskelijan tunneista. Englanti on ainoa pakollinen kieli ammattiopistossa saksan eli äidinkielen lisäksi.Pääsin toimimaan yhtenä opetuksen tarkkailijana ja antamaan palautetta opettajalle tunnista. Tunnin pitävä opettaja jakoi jokaiselle tarkkailijalle tuntisuunnitelmasta, jossa oli avattuna englanniksi:
1. Tunnin teema/aihe
2. Päätavoitteet ja erityistavoitteet
3. Opetusvälineet
4.Tunnin aikataulu
5. Opitut taidot
6. Loppuyhteenveto/tunnin kertaus
7. Liitteenä vielä kaikki kirjallinen materiaali, jota tunnin aikana käytetään ja oikeat vastaukset
Opettajaopiskelijoiden mentori/tuutori myös painotti englannin opettamisessa keskustelun tärkeyttä. Opettajan tehtävä on saada opiskelijat puhumaan ja käyttämään kieltä ja yrittää olla itse puhumatta liikaa. Toinen tärkeä tavoite hänelle oli se, että koko tunti pidetään englanniksi.
Meitä tarkkailijoita oli tällä kertaa 4 ja jokainen sai oman osa-alueen, jota hänen piti erityisesti tarkkailla opetuksen aikana.
A) Instructions (ohjeistaminen)
B) Body language, non-verbal skills (kehonkieli, eleet, ilmeet)
C) Methods, social interaction
D) Praise and encouragement (kannustaminen, rohkaisu)
E) Level of interest of pupils (opiskelijoiden kiinnostuneisuus)
F) Level of pupils speaking and the level of the teachers speaking
Lisäksi jokainen antoi palautetta 2 positiivista asiaa koko opetuksessa ja 2 asiaa, jotka olisi ehkä tehnyt toisin. Opetustuokion jälkeen pidimme palautekeskustelun, jossa opettaja itse sai reflektoida opetustaan, luokan opettaja antoi palautetta, me muut tarkkailijat annoimme palautetta ja lopuksi vielä Englannin mentori antoi palautetta. Opetustuokion pitänyt opettaja sai jokaisen palautelomakkeen itselleen, jotka hän sitten liittää omaan portfolioonsa ja reflektio saamaansa palautetta ja opetustansa.
Tämä oli itsellekin hyvin opettavainen kokemus, sillä seuraamalla toisten opetusta oppii itsekin paljon. Palautekeskustelut olivat myös hyvin antoisia, kun saimme jakaa kokemuksia, kysellä vähän pedagogisista ratkaisuista ja vaihtaa ideioita miten eri menetelmiä voisi vielä kehittää. Opetuksen suunnittelussa selkeitä ongelmia oli ajanhallinta ja se, etteivät opettajat opettaneet entuudestaan tuttua luokkaa, joten vaikeustason (kielitaidon) arvioiminen oli hankalaa. Opetusnäyttöön haluaa helposti ympätä paljon asioita ja on vaikea arvioida kuinka paljon aikaa mihinkin tehtävään menee ja toisaalta onko joku kielioppiasia luokalle liian helppo vai kenties liian haastava.
Ainakin kielten opetukseen opettajat käyttivät usein pelillisyyttä (muistipeli, hirsipuu, lauseiden täydennyspeli), yksi opettaja jopa Kahoot-kännykkäpeliä. Opettajat laittovat opiskelijat liikkumaan luokassa, jakoivat eri tavoin oppilaita eri ryhmiin ja lähes aina antoivat palkinnon kilpailun voittajalle (suklaata tai kakkupalan). Ehkä vähän yllättävää oli se, että tietokonetta, powerpointtia, valokuvia kaikkea uusinta tekniikkaa ei tunneilla käytetty juuri lainkaan. Kyseessä oli kuitenkin tuoreet opettajat, mutta koulujen resurssit ovat vähän erit. Yleisesti kouluissa on vain tietokoneluokka tai kaksi joten esim. läppäreitä ei ole käytössä. Luokissa on kuitenkin opettajan tietokone ja nettiyhteyskin. Kuitenkin suurin osa opettajista jakoi monisteita ja kirjoitti taululle.
Ja Gmunden on muuten ihana pikkukaupunki n. 40 minuutin automatkan päässä Linzissä. Opin hurjan paljon myös automatkalla englannin opettajan kanssa sinne ja takaisin. Hän kertoi minulle Itävallan koulujärjestelmästä, opettajakoulutuksesta ja yleensä elämästä Itävallassa. Hän on itse jäämässä vuoden päästä eläkkeelle, mutta on edelleen täynnä intoa oppia uutta. Hän oli kuullut suomalaisesta osaamisperusteisuudesta ja sanoi, että olisi mahtava päästä tutustumaan siihen tarkemmin paikan päälle. Ajattelin, että voi kumpa itselläkin olisi tuollainen asenne vielä työuran viimeisinä vuosina: täynnä energiaa ja ammattitaitoa ja halua uudistua ja kehittyä jatkuvasti. Hän sanoi, että hän oppii jokaisella opetusharjoittelutunnilla edelleen aina jotain uutta. Oh, what a role model for me!
16.5. Kolmas kouluvierailu BS 7
Kouluvierailu oli taas järjestetty hyvin korkealla tasolla, eli Opettajakorkeakoulun johtaja oli sopinut koulun rehtorin ja vararehtorin kanssa minun vierailusta ja he esittelivät minulle koulua ja tarjosivat minulle lounaan. Tunsin itseni kyllä todella tärkeäksi täälläkin. BS 7 osallistuin vapaaehtoiseen uskonnon opetukseen. Uskonto ei siis ole pakollinen mutta n. 60% opiskelijoista osallistuu siihen, joidenkin työnantajat sitä myös vaativat. Uskonto on enemmänkin etiikkaa kuin uskontoa. Tämän päivän aiheena oli äitiys ja isyys. Minkälaisia tukia ja järjestelmiä siihen liittyy jne. Luokka oli uusi kuin pieni olohuone, jossa oli työskentelypöytä ja iso sohva, jossa opiskelijat istuskelivat. Ryhmä oli tänään pieni ehkä 6-8 opiskelijaa, koska osalla oli iso koe tulossa iltapäivällä ja he halusivat lukea siihen. Minun osallistuminen hiukan muutti päivän teemaa, sillä opettaja ja oppilaat halusivat kuulla Suomesta ja kerroin myös samalla että teen tätä vaihtoa niin, että perheeni eli kolme pientä lasta ovat mukana täällä, koska mieheni on isyyslomalla sen ajan. Eli kyllä me äitiydestä ja isyydestäkin keskusteltiin.18.5. Teaching practice lessons
Englannin opetustuokioita oli yhteensä 3. Oli erittäin kiinnostavaa nähdä eritasoisia luokkia ja erilaisia opettajia. Kirjoittelen näistä vielä myöhemmin tarkemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti