Asiaa arvioinnista

Osaamistavoite: Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt 

Ammatillisen koulutuksen arvioinnin perustana on tietysti laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (787/2014). Kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskevan ohjeistuksen määrittelee Opetushallitus. Näiden ohjeiden perusteella jokainen oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa omat oppimisen ja osaamisen arviointikäytäntönsä. Tämä kirjoitus pohjautuu Opetushallituksen kattavaan julkaisuun: Oppaat ja käsikirjat 2015:2 Arvioinnin opas Ammatillinen koulutus, näyttötutkinnot. 
 

 1. Määräykset

Kun halutaan tietää, mitä määräyksiä ammatillisen koulutuksen arviointiin liittyy, täytyy tietysti tuntea laki. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a §) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. 
Tämän lain (25 §) mukaan koulutuksen järjestäjän on myös laadittava suunnitelma osaamisen arvioinnin menetelmistä ja toteutuksesta.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keudassa arviointi on jaoteltu oppimisen ja osaamisen arvioinniksi, josta olen jo aiemmin blogissa kirjoittanut. Oppimisen arvioinnin välineitä ovat esimerkiksi HOPS, sekä oppimis- tai luentopäiväkirjat, keskustelut lähiopetustilanteessa, palaute verkossa, harjoitustyöt, projektit, raportit. Oppimisen arviointi ei liity arvosanaan ja jos ongelmia oppimisessa ilmenee on käytössä tukitoimenpiteitä. 
Osaamisen arviointi tapahtuu lähinnä ammattiosaamisen näytöillä. Ammatillisten tutkinnon osien osalta arviointisuunnitelmaan kirjataan, miten näytöt toteutetaan, tai mitä muita arvioinnin menetelmiä voidaan käyttää. Osaamisen arviointi on kriteeripohjaista ja arvosanoina käytetään T1=tyydyttävä, H2=hyvä ja K3=kiitettävä.

Laissa arvioinnin määritelmä on ihanan rohkaiseva ja erityisesti itsearviointitaitojen huomioiminen on tärkeä elinikäisen oppimisen taito. Opiskelijan kannalta on äärettömän hyvä asia, että arvioinnin tulisi olla monipuolista ja sitä tulisi olla riittävän usein.  Itsestä ainakin tuntuu, ettei tämä ole aina toteutunut omalla opintielläni.

2. Ohjeet ja käytännöt

A) Arvioinnin suunnittelu
Opetushallituksen arvioinnin oppaassa on ohjeet koulutuksen järjestäjälle arviointisuunnitelmasta. Jokaisessa oppilaitoksessa tulee arviointisuunnitelmassa olla määritelty muun muassa: miten osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, miten yhteistyö työelämän kanssa toteutetaan, kuka voi toimia arvioijana, miten itsearviointia kehitetään, kuinka arvioinnin voi uusia tai hakea oikaisua, miten arviointitietoja säilytetään.

Esimerkiksi Keudassa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnossa opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa aidossa työympäristössä 5 näytöllä perustutkintopohjaisissa ja 4 näytöllä ylioppilaspohjaisissa opinnoissa, sekä joissakin opintokokonaisuuksissa muulla tavoin oppilaitoksessa. Näytön kesto on n. 2-4 viikkoa. Tietoa osaamisen arviointiin työssäoppimisesta ja näytöistä kerätään mobiilisovelluksen avulla. Opiskelija tekee itsearvioinnin ja työpaikkaohjaaja antaa arviointinsa vastaamalla työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä koskeviin kysymyksiin, jotka he saavat esim. matkapuhelimeensa. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, opettaja sekä mahdollisesti työelämän edustaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja. Osaaminen arvioidaan arvosanoilla T1, H2 tai K3.

Keudassa osaamisen arvioinnilla saadaan laatutyön tueksi tietoa myös osaamisen tasosta. Tämä on tärkeää tietoa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi ja siksi sitä kerätään säännöllisesti. Keudassa on käytössä Innolinkin toimittama järjestelmä, jolla seurataan työssäoppimisen onnistumista. Opiskelija tekee itsearvioinnin ja työpaikkaohjaaja antaa arviointinsa järjestelmään, johon he saavat linkin vastuuopettajalta. Kerättävää tietoa käytetään osaamisen hankkimisen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja siten laadun varmistamiseen. Työssäoppimisen seurantajärjestelmä tukee Keudan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista. linkki Keudaan

B) Arvionnista tiedottaminen

Opetushallituksen arviointioppaan mukaan arvioinnin tiedottaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija on tietoinen ennen osaamisen arviointia, mitä arvioinnilla tarkoitetaan, miten arvosana muodostuu ja mitä opiskelijalta osaamisen arvioinnissa edellytetään. Koulutuksen järjestäjän tulee siis tiedottaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista sekä arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä. Keskeistä on myös ymmärryksen varmistaminen, pelkkä tiedottaminen ei aina riitä. Oheistuksen pohjalla on laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a §).

Keudassa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon jokaisesta osasta löytyy Keudan nettisivuilta arviointiin liittyvä tietolomake, esimerkiksi osasta ohjaajuus: Ohjaajuus vaatimukset.
Tässä lomakkeessa on määritelty tutkinnon osan osaamistavoitteet, osaamisen hankkimiskeinot (missä ja miten), oppimisen arviointimenetelmät sekä osaamisen arviointimenetelmät ja arviointikriteerit. Oppimisen arviointimenetelminä mainitaan suullinen ja kirjallinen palaute, sekä työssäoppimisessa saatava palaute työpaikkaohjaajalta. Osaaminen arvioidaan näytöllä nimeltä ohjaajuus, jossa tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kohderyhmälle sopiva ohjaustilanne. Näytön voi toteuttaa esim. päiväkodissa tai perusopetuksen aamu- tai iltapäivätoiminnassa. Osaaminen varmistetaan niin, että näyttöä voi jatkaa myös toisessa työpaikassa tai muilla sovituilla tavoilla.

C) Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen
Osaamisen arviointiin liittyy keskeisesti myös ennen opiskelua hankittujen taitojen tunnustamista. Opetushallituksen arviontioppaassa kiteytetään asia näin: Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa joustavammat opintopolut. Jokaiselle opiskelijalle tulee laatia aikaisemmin hankitun osaamisen pohjalta omat henkilökohtaiset tutkinnon osien suorittamistavat ja ajat. Näin saadaan perustutkintojen suorittaminen joustavammaksi, vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Samalla voidaan lisätä perustutkinnon suorittamisen taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Osaaminen voidaan tunnistaa ennen opintojen alkua niin sanotulla lähtötason kartoituksella, jolla selvitetään mitä osaamistavoitteisiin liittyvää osaamista opiskelijalla jo on. Erilaisten dokumenttien (esim. koulu- ja työtodistukset) lisäksi osaamista voidaan tunnistaa erilaisten osaamisen liittyvien tehtävien ja haastattelujen avulla. Osaamistavoitteiden ja osaamiskriteereiden selkeyttäminen opintojen alussa onkin tämän vuoksi tärkeää, jotta opiskelija itse huomaisi paremmin, mitä osaamista hänellä jo mahdollisesti. Kyseisen opintokokonaisuuden opettaja vastaa arvioinnista ja päättää opiskelijan osaamisen vastaavuudesta. Oppimisen ja osaamisen arviointi kirjataan opiskelijan HOPSiin.

D) Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Ammatillisen koulutuksessa arvioinnin tulee toimia samoin perustein oppilaitoksesta riippumatta. OPH: Perustutkintojen perusteisiin määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa muuttaa. Arvioinnin yhtenäistämisen kannalta on oleellista, että perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet on arvioitu aina samojen kriteereiden mukaisesti huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet.
Tämä on tärkeä tieto kaikille arviointiin osallistuville. 

Arvioinnin kohteet ammatillisessa koulutuksessa:

• Työprosessin hallinta
• Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta
• Työn perustana olevan tiedon hallinta
• Elinikäisen oppimisen avaintaidot
  

Samoin arviointikriteerit eli osaamisen tasot ovat oppilaitoksesta riippumatta samat kaikille. Arviointikriteerit ovat Tyydyttävä, Hyvä ja Kiitettävä osaamisen taso. Tyydyttävään vaaditaan suoriutumista tutuista tehtävistä ja tarvitsee ajoittain ohjausta. Tuntee yleisimmät työvälineet ja menetelmät. Hyvä taso tarkoittaa omatoimista tavoitteellista työskentelyä, työtehtävistä huolehtimista alusta loppuun ja itsenäistä tiedonhakua työtehtäviin liittyen. Kiitettävä taso vaatii arvioivaa ja kehittävää työotetta omassa työskentelyssä, työtehtävien ja työskentelymenetelmien monipuolista hallintaa ja oppimansa tiedon hyödyntämistä ja perustelemista.

E) Osaamisen arvioinnista päättäminen
Opintokokonaisuuden opettaja tai jos on useampi opettaja niin he yhdessä päättävät osaamisen arvioinnissa annettavasta arvosanasta. Näytön arvioinneissa opettaja usein yhdessä työpaikan edustajan kanssa keskustellen päättää arvosanan.

F) Arviointitiedon säilyttäminen
 Koulutuksen järjestäjien velvollisuus on henkilötietolain (523/1999) mukaisesti
noudattaa hyvää tiedonhallintatapaa ja vastata siitä, että järjestäjien henkilöstöllä on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta sekä tietojen antamisessa ja käsittelyssä että asiakirjojen ja tietojärjestelmien suojaamisessa käytettävistä menettelyistä. Koulutuksen järjestäjän on varattava opiskelijoille tilaisuus tutustua kirjallisesti tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin aineistoon, jota on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 799, 11 a §).

Opettajan on kuitenkin hyvä säilyttää koko arviointiaineisto vähintään niin kauan että koko tutkinnon osa on arvioitu. Arviointiaineiston säilyttämisvelvollisuus koskee siis osaamisen arviointia ei oppimisen arviointia. Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus korottaa hyväksyttyä arvosanaa tai yrittää suorittaa uudelleen hylätty arviointi. Lisäksi opiskelija voi vaatia arvioinnin oikaisua. Osaamisensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Oikaisupyyntö tehdään
arvioinnin tehneelle opettajalle/opettajille tai rehtorille siten kuin koulutuksen järjestäjä on ohjeistanut. Oikaisupäätöksessä voidaan päätyä siihen, että arviointi on tehty perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, tai päätyä määräämään uusi arviointi.

Arvioinnissa syntyvä aineisto on osittain salassapidettävää, esimerkiksi kaikki henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi kuten käyttäytyminen tai HOJKS ovat täysin salassapidettävää. Kun opiskelija hallitsee kaikki ammattitaitovaatimukset ja perustutkintoon vaadittavat tutkinnon osat, hän saa päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta muodostuvan tutkintotodistuksen.