Laki osa 3: salassapitosäännökset, tietosuoja ja opiskelijan oikeusturva

1. Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä? 

 Käsitteet

 Salassapitovelvollisuus: velvollisuus, joka koskee tietojen saatavuutta siten, että asemansa tai tehtävänsä perusteella saatuja tietoja ei saa luovuttaa sivullisille luvatta. Henkilö ei saa levittää kuulemaansa tietoa tai esimerkiksi asiakirjaa tai siinä lukevaa tietoa sivullisille luvatta.

Tietosuoja: tarkoittaa ihmisten oikeutta omiin henkilötietoihinsa (mm. nimi, syntymäaika, yhteystiedot). Tietosuojaan sisältyy muun muassa yksilön oikeus tarkastaa, mitä tietoja hänestä on tallennettu henkilörekisteriin ja saada virheelliset tiedot korjatuksi.

Oikeusturva: Oikeus tulla kuulluksi ja saada asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti viranomaistoiminnassa.


Opettajan työssä salassapitosäännökset, tietosuojaan ja opiskelijan oikeusturvaan liittyvät määräykset perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululakiin, oppilas-ja opiskelijahuoltolakiin, lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta, lastensuojelulakiin, hallintolakiin ja henkilötietolakiin. Linkki lakeihin: www.finlex.fi

Salassapitosäännökset:
Salassapidon tarkoituksena on suojata yksityisyyttä tai yleistä etua. Oppilaitoksessa on runsaasti myös salassapidettävää aineistoa kuten tiedot oppilaan tai opettajan terveydentilasta tai vammaisuudesta sekä tiedot henkilön elintavoista, harrastuksista, perhe-elämästä ja muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Esimerkkinä yleisestä edusta on oppilaitoksen muun muassa oppilaitoksen turvajärjestelyt.

Opettajan työssä lähtökohtana on se, että kaikki viranomaisasiakirjat ovat julkisia, jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tietoa opettajan työskentelystä eli viranomaistoiminnasta, mutta jokaisella on oikeus myös henkilötietojen suojaan. Jos asiakirja sisältää salassapidettävää tietoa, se on peitettävä tai poistettava ja asiakirjan julkinen osa toimitettava nähtäväksi. Opettajan työssä kaikki opetusmateriaali, arviointikriteerit ja muu kirjallinen materiaali (diashowt, työhön liittyvät sähköpostit) ovat lähtökohtaisesti julkisia. Opiskelijan persoonaan liittyvä arviointi on aina salaista esimerkiksi käyttäytymisen arviointi työssäoppimisessa.

Jos opettajan hallussa olevat asiakirjat sisältävät arkaluontoista tietoa esimerkiksi terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä tietoja, silloin niitä saa käsitellä vain sellaiset henkilöt, jotka ovat kiinteästi tekemisissä tietojen kohteena olevan henkilön kanssa (terveydenhoitaja, rehtori, opinto-ohjaaja, toinen opettava opettaja, turvallisuusuhkatilanteissa poliisi). Esimerkiksi opiskelijan HOJKS on tällainen salassapidettävä asiakirja.

Tietosuoja:
Oppilaitos voi kerätä henkilötietoja vain kiinteästi opetustoimintaan liittyvissä asioissa kuten oppilaaksi ottamiseen liittyvistä asioista tai opetuksen järjestämistä varten. Henkilötietoja voivat käsitellä vain ne, joiden työhön käsiteltävä tieto liittyy esimerkiksi oman ryhmän ohjaajan ohjaustyöhön, mutta tietoja ei saa antaa ulkopuolisille eikä edes sellaiselle henkilökunnalle, jotka eivät liity kyseiseen henkilöön.

Lähde: Vehkamäki, Pirjo, Lahtinen, Matti & Tamminen-Dahlman Anne (2013) Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opetushallituksen Oppaat ja käsikirjat 2013:7.

2. Opiskelijan oikeusturva

Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu? 
 (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululaki, hallintolaki)

Opettajan tulee työssään toimia puolueettomasti ja tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita kohtaan. Opiskelijan oikeusturvan varmistaa tiedottamalla riittävästi opinnoissa vaadittavista osaamistavoitteista, keinoista miten tavoitteet saavutetaan ja miten opiskelijan osaamista arvioidaan. Opiskelijalle on kerrottava hänen oikeuksista saada tukea opiskeluun, mahdollisuudesta korottaa arvosanoja tai uusia hylättyjä arvosanoja.  Osaamisperusteisessa opiskelussa myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on selvitettävä riittävän ymmärrettävästi, jotta opiskelija voi itse arvioida omaa osaamistaan paremmin. Myös kurinpidolliset säädökset on kerrottava avoimesti opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi, eli mikä voi aiheuttaa opiskeluoikeuden menetyksen tai peruuttamisen ja mistä voi seurata määräaikainen erottaminen. Käytännössä opettajan on hyvä laatia yhdessä opiskelijoiden kanssa ryhmän pelisäännöt, joihin kaikki sitoutuvat jotta työrauha ja työilmapiiri säilyy oppimista tukevana.

Opiskelijan oikeusturvaa on se, että opettaja on opiskelijoiden saavutettavissa, jos hänen mieltään painaa jokin opintoihin liittyvä asia, opiskelijan oikeusturvaa on tulla kuulluksi. Kun opiskelija on ilmaissut esimerkiksi tyytymättömyytensä arviointiin, on opettajan viivyttelemättä käsiteltävä asia ja keskusteltava opiskelijan kanssa ja mahdollisesti myös oppilaitoksen työryhmässä ja antaa perustelut arvioinnille tai järjestää uudelleenarviointi.

Asiaa arvioinnista

Osaamistavoite: Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt 

Ammatillisen koulutuksen arvioinnin perustana on tietysti laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (787/2014). Kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskevan ohjeistuksen määrittelee Opetushallitus. Näiden ohjeiden perusteella jokainen oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa omat oppimisen ja osaamisen arviointikäytäntönsä. Tämä kirjoitus pohjautuu Opetushallituksen kattavaan julkaisuun: Oppaat ja käsikirjat 2015:2 Arvioinnin opas Ammatillinen koulutus, näyttötutkinnot. 
 

 1. Määräykset

Kun halutaan tietää, mitä määräyksiä ammatillisen koulutuksen arviointiin liittyy, täytyy tietysti tuntea laki. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a §) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. 
Tämän lain (25 §) mukaan koulutuksen järjestäjän on myös laadittava suunnitelma osaamisen arvioinnin menetelmistä ja toteutuksesta.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keudassa arviointi on jaoteltu oppimisen ja osaamisen arvioinniksi, josta olen jo aiemmin blogissa kirjoittanut. Oppimisen arvioinnin välineitä ovat esimerkiksi HOPS, sekä oppimis- tai luentopäiväkirjat, keskustelut lähiopetustilanteessa, palaute verkossa, harjoitustyöt, projektit, raportit. Oppimisen arviointi ei liity arvosanaan ja jos ongelmia oppimisessa ilmenee on käytössä tukitoimenpiteitä. 
Osaamisen arviointi tapahtuu lähinnä ammattiosaamisen näytöillä. Ammatillisten tutkinnon osien osalta arviointisuunnitelmaan kirjataan, miten näytöt toteutetaan, tai mitä muita arvioinnin menetelmiä voidaan käyttää. Osaamisen arviointi on kriteeripohjaista ja arvosanoina käytetään T1=tyydyttävä, H2=hyvä ja K3=kiitettävä.

Laissa arvioinnin määritelmä on ihanan rohkaiseva ja erityisesti itsearviointitaitojen huomioiminen on tärkeä elinikäisen oppimisen taito. Opiskelijan kannalta on äärettömän hyvä asia, että arvioinnin tulisi olla monipuolista ja sitä tulisi olla riittävän usein.  Itsestä ainakin tuntuu, ettei tämä ole aina toteutunut omalla opintielläni.

2. Ohjeet ja käytännöt

A) Arvioinnin suunnittelu
Opetushallituksen arvioinnin oppaassa on ohjeet koulutuksen järjestäjälle arviointisuunnitelmasta. Jokaisessa oppilaitoksessa tulee arviointisuunnitelmassa olla määritelty muun muassa: miten osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, miten yhteistyö työelämän kanssa toteutetaan, kuka voi toimia arvioijana, miten itsearviointia kehitetään, kuinka arvioinnin voi uusia tai hakea oikaisua, miten arviointitietoja säilytetään.

Esimerkiksi Keudassa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnossa opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa aidossa työympäristössä 5 näytöllä perustutkintopohjaisissa ja 4 näytöllä ylioppilaspohjaisissa opinnoissa, sekä joissakin opintokokonaisuuksissa muulla tavoin oppilaitoksessa. Näytön kesto on n. 2-4 viikkoa. Tietoa osaamisen arviointiin työssäoppimisesta ja näytöistä kerätään mobiilisovelluksen avulla. Opiskelija tekee itsearvioinnin ja työpaikkaohjaaja antaa arviointinsa vastaamalla työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä koskeviin kysymyksiin, jotka he saavat esim. matkapuhelimeensa. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, opettaja sekä mahdollisesti työelämän edustaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja. Osaaminen arvioidaan arvosanoilla T1, H2 tai K3.

Keudassa osaamisen arvioinnilla saadaan laatutyön tueksi tietoa myös osaamisen tasosta. Tämä on tärkeää tietoa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi ja siksi sitä kerätään säännöllisesti. Keudassa on käytössä Innolinkin toimittama järjestelmä, jolla seurataan työssäoppimisen onnistumista. Opiskelija tekee itsearvioinnin ja työpaikkaohjaaja antaa arviointinsa järjestelmään, johon he saavat linkin vastuuopettajalta. Kerättävää tietoa käytetään osaamisen hankkimisen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja siten laadun varmistamiseen. Työssäoppimisen seurantajärjestelmä tukee Keudan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista. linkki Keudaan

B) Arvionnista tiedottaminen

Opetushallituksen arviointioppaan mukaan arvioinnin tiedottaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija on tietoinen ennen osaamisen arviointia, mitä arvioinnilla tarkoitetaan, miten arvosana muodostuu ja mitä opiskelijalta osaamisen arvioinnissa edellytetään. Koulutuksen järjestäjän tulee siis tiedottaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista sekä arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä. Keskeistä on myös ymmärryksen varmistaminen, pelkkä tiedottaminen ei aina riitä. Oheistuksen pohjalla on laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a §).

Keudassa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon jokaisesta osasta löytyy Keudan nettisivuilta arviointiin liittyvä tietolomake, esimerkiksi osasta ohjaajuus: Ohjaajuus vaatimukset.
Tässä lomakkeessa on määritelty tutkinnon osan osaamistavoitteet, osaamisen hankkimiskeinot (missä ja miten), oppimisen arviointimenetelmät sekä osaamisen arviointimenetelmät ja arviointikriteerit. Oppimisen arviointimenetelminä mainitaan suullinen ja kirjallinen palaute, sekä työssäoppimisessa saatava palaute työpaikkaohjaajalta. Osaaminen arvioidaan näytöllä nimeltä ohjaajuus, jossa tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kohderyhmälle sopiva ohjaustilanne. Näytön voi toteuttaa esim. päiväkodissa tai perusopetuksen aamu- tai iltapäivätoiminnassa. Osaaminen varmistetaan niin, että näyttöä voi jatkaa myös toisessa työpaikassa tai muilla sovituilla tavoilla.

C) Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen
Osaamisen arviointiin liittyy keskeisesti myös ennen opiskelua hankittujen taitojen tunnustamista. Opetushallituksen arviontioppaassa kiteytetään asia näin: Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa joustavammat opintopolut. Jokaiselle opiskelijalle tulee laatia aikaisemmin hankitun osaamisen pohjalta omat henkilökohtaiset tutkinnon osien suorittamistavat ja ajat. Näin saadaan perustutkintojen suorittaminen joustavammaksi, vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Samalla voidaan lisätä perustutkinnon suorittamisen taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Osaaminen voidaan tunnistaa ennen opintojen alkua niin sanotulla lähtötason kartoituksella, jolla selvitetään mitä osaamistavoitteisiin liittyvää osaamista opiskelijalla jo on. Erilaisten dokumenttien (esim. koulu- ja työtodistukset) lisäksi osaamista voidaan tunnistaa erilaisten osaamisen liittyvien tehtävien ja haastattelujen avulla. Osaamistavoitteiden ja osaamiskriteereiden selkeyttäminen opintojen alussa onkin tämän vuoksi tärkeää, jotta opiskelija itse huomaisi paremmin, mitä osaamista hänellä jo mahdollisesti. Kyseisen opintokokonaisuuden opettaja vastaa arvioinnista ja päättää opiskelijan osaamisen vastaavuudesta. Oppimisen ja osaamisen arviointi kirjataan opiskelijan HOPSiin.

D) Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Ammatillisen koulutuksessa arvioinnin tulee toimia samoin perustein oppilaitoksesta riippumatta. OPH: Perustutkintojen perusteisiin määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteita, arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa muuttaa. Arvioinnin yhtenäistämisen kannalta on oleellista, että perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet on arvioitu aina samojen kriteereiden mukaisesti huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet.
Tämä on tärkeä tieto kaikille arviointiin osallistuville. 

Arvioinnin kohteet ammatillisessa koulutuksessa:

• Työprosessin hallinta
• Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinta
• Työn perustana olevan tiedon hallinta
• Elinikäisen oppimisen avaintaidot
  

Samoin arviointikriteerit eli osaamisen tasot ovat oppilaitoksesta riippumatta samat kaikille. Arviointikriteerit ovat Tyydyttävä, Hyvä ja Kiitettävä osaamisen taso. Tyydyttävään vaaditaan suoriutumista tutuista tehtävistä ja tarvitsee ajoittain ohjausta. Tuntee yleisimmät työvälineet ja menetelmät. Hyvä taso tarkoittaa omatoimista tavoitteellista työskentelyä, työtehtävistä huolehtimista alusta loppuun ja itsenäistä tiedonhakua työtehtäviin liittyen. Kiitettävä taso vaatii arvioivaa ja kehittävää työotetta omassa työskentelyssä, työtehtävien ja työskentelymenetelmien monipuolista hallintaa ja oppimansa tiedon hyödyntämistä ja perustelemista.

E) Osaamisen arvioinnista päättäminen
Opintokokonaisuuden opettaja tai jos on useampi opettaja niin he yhdessä päättävät osaamisen arvioinnissa annettavasta arvosanasta. Näytön arvioinneissa opettaja usein yhdessä työpaikan edustajan kanssa keskustellen päättää arvosanan.

F) Arviointitiedon säilyttäminen
 Koulutuksen järjestäjien velvollisuus on henkilötietolain (523/1999) mukaisesti
noudattaa hyvää tiedonhallintatapaa ja vastata siitä, että järjestäjien henkilöstöllä on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta sekä tietojen antamisessa ja käsittelyssä että asiakirjojen ja tietojärjestelmien suojaamisessa käytettävistä menettelyistä. Koulutuksen järjestäjän on varattava opiskelijoille tilaisuus tutustua kirjallisesti tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin aineistoon, jota on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 799, 11 a §).

Opettajan on kuitenkin hyvä säilyttää koko arviointiaineisto vähintään niin kauan että koko tutkinnon osa on arvioitu. Arviointiaineiston säilyttämisvelvollisuus koskee siis osaamisen arviointia ei oppimisen arviointia. Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus korottaa hyväksyttyä arvosanaa tai yrittää suorittaa uudelleen hylätty arviointi. Lisäksi opiskelija voi vaatia arvioinnin oikaisua. Osaamisensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Oikaisupyyntö tehdään
arvioinnin tehneelle opettajalle/opettajille tai rehtorille siten kuin koulutuksen järjestäjä on ohjeistanut. Oikaisupäätöksessä voidaan päätyä siihen, että arviointi on tehty perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, tai päätyä määräämään uusi arviointi.

Arvioinnissa syntyvä aineisto on osittain salassapidettävää, esimerkiksi kaikki henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi kuten käyttäytyminen tai HOJKS ovat täysin salassapidettävää. Kun opiskelija hallitsee kaikki ammattitaitovaatimukset ja perustutkintoon vaadittavat tutkinnon osat, hän saa päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta muodostuvan tutkintotodistuksen.

Yrittäjyyden tukeminen ja työelämälähtöisyys opetuksessa

Omat lähtökohdat

Osaamistavoite: Tiedät ja hyödynnät yrittäjyyttä tukevia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä

Yrittäjyys ja työelämätaidot ovat minulle tuttua työuraltani, kun toimin työvoimaohjaajana 4 vuotta. Kuitenkin yrittäjyyskasvatus ja työelämälähtöisyyden tukeminen opetuksessa ovat uusi näkökulma asiaan. Yrittäjyyskasvatuksesta tulee ensimmäisenä mieleen yrityksen perustamiseen liittyvän tiedon jakaminen, yritystoiminnan harjoittelu koeolosuhteissa avulla, yritys- ja yrittäjävierailut, oman kummiyrityksen toiminnan tarkastelu tai oman kuvitteellisen yrityksen perustaminen ja sen toimintaan liittyvät tehtävät.
Työelämälähtöisyyttä koulutuksessa on mielestäni opintojen ja työn yhdistäminen, erilaiset työssäoppimisjaksot, työelämätaitojen opettelu esimerkiksi simulaatiossa, oman urasuunnitelman laatiminen, työnhaun harjoittelu, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ja kesätyöt.

Omien ajatusten laajentamiseksi etsin myös virallisempia selvityksiä aiheesta internetin kautta ja löysin muutaman hyvän lähteen, joiden pohjalta kirjoittelen:

• Tarja Frisk (toim.) (2010) Oppimisympäristöjä avartamassa. Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallituksen julkaisu, linkki
• Yrittäjyyskasvatuksesta 
• Nurminen Ritva & Laitinen-Väänänen Sirpa (2012): työelämälähtöisyydestä ammatillisessa koulutuksessa
• Järvi, Taina (2013) Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella - väitöskirja 
• Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys

1. Käsitteet

A) Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Oppimisympäristössä tärkeitä ovat tavoitteellisuus ja ohjaus.


B) Työelämälähtöisyys koulutuksessa
Koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä, sitä että työelämällä on aktiivinen rooli koulutuksessa. Koulutus vastaa ja myöskin ennakoi työelämän tarpeita, antaa opiskelijalle pätevyyden toimia työelämässä ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. 

C) Yrittäjyys koulutuksessa
 Lyhyen määrityksen mukaan yrittäjyys voidaan jakaa ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on yrityksen omistamista ja riskin kantoa ja sisäiseen yrittäjyyteen, joka tarkoittaa yritteliästä toimintaa toisen palveluksessa, yrittelijämäisyyttä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa tarkoittaa tietojen, taitojen, ominaisuuksien ja toiminnan oppimista, joilla opiskelija saa valmiudet toimia yrittäjänä.

D) Yrittäjäkasvatus
Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään siis vaikuttamaan ihmisten yrittäjyyttä koskeviin asenteisiin ja valmiuksiin siten, että yhä useampi ryhtyisi yrittäjäksi ja toimisi yrittäjämäisesti. Lähtökohtana on ajatus siitä, että yrittäjäksi voi oppia ja kasvaa. Yleensä tällainen yrittäjyyden vahvistaminen perustellaan ja oikeutetaan yrittäjyyden positiivisilla vaikutuksilla yhteiskuntaan ja erityisesti talouteen. (Kuratko, 2005) Yrittäjyyskasvatus ei sinänsä ole erillinen oppiaine tai sisältö, vaan se koskee mitä tahansa koulun oppiainetta, toimintoa tai projektia siten, että se on ennemminkin metodi tai tapa toimia (Ristimäki, 2004). Erityisesti kyse on siitä, millainen oppimisyhteisö- ja ympäristö kouluun ja luokkaan luodaan (Kirby, 2004). Yrittäjyyskasvatus on vahvasti sidoksissa yrittäjyyteen. (http://www.yvi.fi/sanakirja/312-yrittajyyskasvatus-entrepreneurship-education-enterprise-education)

2. Yrittäjyyttä tukevia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä 

Näiden lähteiden perusteella yrittäjyyttä ja työelämälähtöisyyttä tukevia oppimisympäristöjä ovat sellaiset, joilla on tiivis yhteistyö todellisen työelämän kanssa. Tämä vaatii opettajalta monipuolista vuorovaikutusta alueen työelämän ja yrittäjien kanssa, jotta hänellä olisi toimivat verkostot työelämään. Tämän tueksi eräässä selvityksissä ehdotettiin säännöllistä työssäoppimista yrityksessä myös opettajalle, jotta hän pysyisi paremmin ammattien ja työelämän kehityksen mukana ja pystyisi näin tukemaan opiskelijoiden työelämätaitoja tai yrittäjähenkisyyttä. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden edellytyksenä onkin, että työelämäyhteistyö olisi monipuolista ja pitkäkestoista.



 Työelämälähtöisiä ja yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi:
oppilaitoksen ulkopuolella: todelliset oman alan työpaikat, joihin voidaan tehdä yritysvierailuja, työharjoittelua, osa-aikaisia työsuhteita, kummiyritystoimintaa, mentorointia, haastatteluja ja yrityksestä tulleita tehtäviä, kansainvälinen työharjoittelu sekä erilaisia kirjallisia tehtäviä. Lisäksi erilaiset messut, erityisesti rekrytointimessut, yrityksen järjestämät tapahtumat tai mahdollisesti oppilaitoksen ja yrityksien yhdessä järjestämät tapahtumat, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ovat työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Tutustuminen erilaisiin yrittäjyyden ja työllistymisen tukipalveluihin: te-toimisto, yrittäjyysneuvonta, sekä opiskelijaryhmän omien verkostojen aktiivinen hyödyntäminen esimerkiksi vanhempien työpaikkoihin tutustuminen tai kutsu oppilaitokseen kertomaan omasta työstään.

Oppilaitoksessa: Asiakaspalvelun harjoittelu "oikeilla asiakkailla" esim. kauneudenhoitoalalla, tiedonhaun harjoittelua monipuolisesti tietokoneilla (sisäinen yrittäjyys), erilaiset työelämätaitoja kehittävät simulaatiot kuten työpaikkahaastattelutilanne, yritystoiminnan harjoittelu esimerkiksi oman tapahtuman järjestäminen tai välituntikioskin perustaminen ja hoitaminen, vierailevat luennoitsijat työelämästä, oman yrityksen perustaminen ja siihen liittyvät tehtävät, oman uran suunnittelu, kesätyön ja harjoittelupaikkojen hakeminen itsenäisesti, aiemmin hankitun työelämäosaamisen hyödyntäminen, kokemuksien jakaminen.

Koska alussa jo mainitsin, että oppimisympäristössä keskeistä on tavoitteellisuus ja ohjaus, niin työelämälähtöisessä oppimisympäristössä tavoitteena on työelämän ja yrittäjyyden tuntemuksen lisääminen, sisäisen yrittäjyyden aktivointi ja jokaisen opiskelijan oman reitin työelämään rakentaminen. Ohjauksen tulee olla toiminnallista, mikä tarkoittaa sitä, että oppijat pääsevät itse pohtimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoitaan. Työelämässä heiltä odotetaan itsenäistä työotetta, minkä vuoksi opettajajohtoinen ohjaus ei ole toimiva.

3. Opetus- ja ohjausmenetelmiä

Työelämälähtöisen ja yrittäjyyttä tukevan opetuksen ja ohjauksen tulisi olla sellaista, joka tukee työelämässä tai yrittäjänä tarvittavaa osaamista. Opetusmenetelmiä pohdin seuraavaksi Taina Järven väitöskirjassa esittelemien yrittäjyydessä tarvittavien taitojen kautta.

A. reflektointikyky ja mahdollisuuksien havaitseminen
Yrittäjä pohtii tekemäänsä/kokemaansa ja pyrkii löytämään uusia ratkaisuja, joista syntyisi yritystoimintaa. Yrittäjyys tarkoittaa kekseliäisyyttä tehdä asiat toisin, intoa ja uskallusta kokeilla. Opetuksessa reflektointia voi opetella toistuvan itsearvioinnin tai vertaisarvioinnin avulla. Oppimista tapahtuu, kun esimerkiksi tehty koe käsitellään yhdessä ja opiskelija saa itse pohtia missä onnistui ja mitä pitäisi vielä kerrata. Toisten näkemysten kuuleminen voi herättää uusia oivalluksia. Opetuksessa voi antaa mahdollisimman väljät tehtävänannot, jolloin erilaisia ratkaisuille, kokeiluille ja myös erehtymisen mahdollisuudelle on tilaa. Virheistä oppii. Yrittäjyydessä keskeinen ominaisuus on myös se, ettei lannistu vastoinkäymisistä. Reflektiota tukevia ohjausmenetelmiä ovat esimerkiksi ryhmätyöt, projektit, keskustelut, blogi-kirjoittelu, tiedonhakuharjoitukset. Mahdollisuuksien havaitsemista kehittäviä opetusmenetelmiä voisivat olla esim. case study-menetelmä, ilmiöoppimisen hyödyntäminen, oppilaitoksen ulkopuoliset vierailut ja kontaktit, luovat menetelmät kuten draamapedagogiikka.

B. Tiedon johtamisen verkostojen hyödyntäminen
Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä käyttää erilaisia lähteitä erilaisissa tilanteissa, yhdistelee tietoa ja luo jotain uutta. Yrittäjä luo tiedoista erilaisia verkostoja, joita tarvitsee yritystoiminnassaan. Tällaisia verkostoitumistaitoja voi harjoitella erilaisilla ryhmätöillä ja -tilanteilla, mutta parhaiten verkostoitumista oppii toimimalla aidoissa ympäristöissä eli työpaikoilla. Opettaja voi tukea verkostoitumista ohjaamalla opiskelijat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa vaihtelemalla ryhmäkokoonpanoja, istumajärjestystä ja vastuunjakoa opetuksen ohjauksesta sekä luomalla mahdollisuuksia havainnoida oikeaa ympärillä olevaa toimintaympäristöä.

Kun opiskelija saa itse toimia myös opettajana toisille, on toimittava eri tavoin kuin opiskelijan roolissa. Koko oppimisprosessi on tietojen yhdistelyä ja jonkin uuden tiedon luomista, jolloin ohjauksessa on tärkeää huomioida ja selvittää opiskelijoiden ennakkotiedot ja käsitykset esimerkiksi alkukyselyn avulla, muistaa ryhmäyttämisharjoitukset (pelit, leikit) ja luovuus koko ohjauksen ajan, jolloin opiskelijan on toimittava uusissa yllättävissäkin tilanteissa. Keskusteluun ja mielipiteiden kertomiseen pitää antaa riittävästi aikaa ja tukea.

C. Päätöksentekokyky
Yrittäjän työ on jatkuvaa päätöksentekoa ja siten vastuunottamista ja epävarmuuden sietämistä. Yrittäjän on löydettävä toimivia ratkaisuja, jotka hyödyttävät asiakasta ja joiden varaan oma liiketoiminta rakentuu. Yrittäjän on uskottava sinnikkäästi omiin ideoihinsa ja vietävä niitä määrätietoisesti eteenpäin. Opetusmenetelmät, jotka kehittävät päätöksentekokykyä ovat yleensä toiminnallisia. Erilaiset itsenäiset tai pienryhmätyöt opettavat neuvottelutaitoja, kun tehtävänanto on riittävän avoin. Tällöin tekijät joutuvat itse tekemään valintoja ja perustelemaan ne. Päätöksentekoa voi harjoitella äänestämällä tai paneelikeskusteluissa, sellaisissa tilanteissa joissa pitää muodostaa oma näkemys ja perustella sitä. Oman kuvitteellisen yrityksen perustaminen on hyvin käytännönläheinen tapa oppia tekemään omia ratkaisuja ja oppia myös omista virheistä.

4. Omia kokemuksia harjoittelun aikana

Omassa opetusharjoittelussa Valmassa pyrin ohjauksellani tukemaan työelämälähtöisyyttä ja sisäistä yrittäjyyttä erityisesti suunnittelemalla opetuksen mahdollisimman keskustelevaksi, suomenkielen käyttöä tukevaksi ja näin ulkomaalaisten opiskelijoiden osallisuuden kehittämiseksi. Opintokokonaisuus Arjentaidot ja hyvinvoinnin vahvistaminen sisälsi suomalaisen työelämän taitojen harjoittelua. Opiskelijat saivat tehtäväksi selvittää pienryhmissä erilaisia työnhakuun, työllistymiseen ja työttömyyteen liittyviä tapauksia. Ryhmät saivat itsenäisesti tutustua Te-toimiston esitteisiin ja käyttää internettiä apuna. Jokaisella ryhmällä oli omat tapaukset, jotka he saivat esittää muille ja niistä keskusteltiin.
Työelämätietoutta harjoiteltiin myös kisailun muodossa, kun joukkueet pelasivat tietokoneilla työelämäpeliä https://tyoelamapeli.fi/, joka sisältää erilaisia kysymyksiä työelämän pelisääntöihin liittyen.
Omaa mielipiteen ilmaisua ja sitä kautta päätöksentekoa harjoittelimme esimerkiksi äänestyksen avulla kuntavaalien aikaan. Opiskelijoiden piti antaa oma äänensä yhdelle ihmisryhmälle (lapset, nuoret, työikäiset, seniorit, opiskelijat, yrittäjät, työttömät). Tämän jälkeen keskusteltiin äänestyksen tuloksesta ja erityisesti yrittäjyydestä, sen hyvistä ja huonoista puolista, edellytyksistä jne.

Ohjauksessani pyrin herättelemään myös opiskelijoiden luovuutta, johon ryhmä ei selkeästi ollut tottunut. Joskus tehtävänä oli piirtämistä, välillä levyraadin omaisesti musiikin arviointia, usein lämmiteltiin jonkin leikin avulla ja välillä taukojumpattiinkin. Reflektointi oli myös keskeinen osa ohjausta, sillä opiskelijat saivat ennakkokyselyn, jossa kyseltiin omia toiveita ja osaamista ja ne käsiteltiin yhdessä opetuksen alussa. Pyysin usein opetustuokioiden jälkeen palautetta ja lopussa palautekyselyn kirjallisesti. Teimme viimeisellä kerralla positiivisen palautteen kierroksen niin, että istuimme kasvotusten ja jokainen kirjoitti lapulle oman nimensä (myös minä), johon toiset opiskelijat kirjoittivat vuorotellen palautteensa. Tämä oli heille selvästi täysin uusi juttu ja he kokivat sen mielekkäänä.

10.2. Korkeakoulun kansainvälisyysstrategian ja käytänteet

Osana kansainvälisyysosaamista tulee olla selvillä, minkälaisia kansainvälisyysstrategioita ja käytänteitä ammatillisessa koulutuksessa tai korkeakoulussa on. Tämä osaamistavoite mielessä perehdyin vaihdossa Linzissä opettajakorkeakoulun (PH OÖ) kansainvälisyyteen.

PH OÖ:n Kansainvälisyysstrategia

Korkeakoulun nettisivuilta löytyy saksankielinen dokumentti, jossa myös koulun kansainvälisyysstrategia on muutamalla lauseella määritelty linkki. Kansainvälisyysstrategian suora käännös:

"Kansainväliset projektit ja koulutusyhteistyö tukevat opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Ne tukevat myös korkeakoulun integraatiota kansainväliseen tiedeyhteisöön ja tuovat laajempia näkökulmia opetukseen ja tutkimukseen."

 Kansainvälisyys Linzin opettajakorkeakoulussa

 1990-luvun alusta alkaen korkeakoulu on ollut sitoutunut ja kiinnostunut kansainvälisistä yhteistyöohjelmista, jotka koskettavat opettamista, tutkimusta ja palveluita. Kansainvälisyyttä toteutetaan opiskelija-, henkilöstö- ja opettajavaihdon kautta, rajat ylittävällä tutkimusyhteistyöllä ja kansainvälisillä projekteilla, joissa korkeakoulu on sekä vetäjänä että osallistujana. Korkeakoulun yhteistyöverkosto kattaa ison määrän Euroopan maista ja lisäksi Georgian, Valkovenäjän ja Israelin.

Kansainvälistyminen nähdään dynaamisena prosessina, joka vaatii jatkuvaa reflektiota eikä pelkästään opiskelija- tai tutkimushankkeiden määrien laskemista. Kansainvälisyyden tavoitteena on tehdä opetus-, oppimis- ja tutkimus-vaihtokokemuksesta merkityksellinen ja mahdollinen kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kuva: Wikimedia Commons

Vaihtotoiminta

Lähtevät
Käytännössä kansainvälisyyttä toteutetaan näkyvimmin Erasmus+-vaihto-ohjelman avulla. Kolmannen lukukauden jälkeen opiskelijalla on mahdollista hakea vähintään 3 kuukauden opiskeluvaihtoon korkeakoulun yhteistyöoppilaitoksiin, joihin myös Oamk ja Oulun yliopisto kuuluvat. Opiskelija voi hakea myös vähintään 2 kuukauden harjoitteluun sekä valmistumisvaiheessa kouluharjoitteluun.

Opettajat voivat lähteä myös Erasmus+-ohjelman kautta Euroopan sisällä vähintään 2 päivän ja Euroopan ulkopuolelle vähintään 5 päivän vaihtoon. Opettajavaihtoon on sisällytettävä vähintään 8 tuntia opetusta. Lisäksi tätä mainostetaan hyvänä tapana markkinoida korkeakoulua ulkomailla. Myös muulle henkilökunnalle järjestetään kansainvälistä vaihtoa oman toiveen mukaan omalta alalta.

Saapuvat
Korkeakouluun tuleville ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille on tarjolla oma englanninkielinen opiskeluohjelma. Jos saksankielen taito on riittävä, vaihto-opiskelijat voivat myös osallistua korkeakoulun muuhun opetukseen. Vaihto-opiskelijoille on järjestetty myös opetusharjoittelua, mikä tarkoittaa opetuksen seuraamista ja sen jälkeen itse opettajana toimimista. Tässä apuna ovat mentori ja harjoitteluopettaja. Opetusharjoittelua on kerran viikossa aamupäivisin ja iltapäivällä on palautetunti yhdessä muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Erasmus+-ohjelman kautta korkeakoulu ottaa myös vastaan opetushenkilökuntaa.

Paikallisille opiskelijoille on tarjolla myös mahdollisuus kotikansainvälisyyteen, sillä jokaisen on mahdollista hakea Be a Buddy- Be International!- ohjelmaan. Tässä paikallinen opiskelija on 1-3 vaihto-opiskelijan tukena vaihdon ajan ja tutustuu näin itsekin toiseen kulttuuriin ja kieleen. Tästä opiskelija voi saa lisäksi 2 ECTS.

Kansainväliset projektit
Korkeakoulu tekee paljon kansainvälisiä projekteja yhteistyössä partneryliopistojen kanssa. Kansainvälisyyskoordinaattori kertoi, että hänen työnkuvaansa kuuluu matkustella Euroopassa tutustumassa eri yhteistyökumppaneihin useamman kerran lukuvuodessa. Hän oli käynyt myös Oulussa.
Esimerkkejä kansainvälisistä projekteista:

• Tandem Teaching (Opiskelijat Tsekistä ja Linzistä vierailevat toistensa luona 4 päivää ja opettavat toisiaan. Tavoitteena oppia uusia menetelmiä, kieltä ja uusia ideoita opettamiseen)
• EDIT (mukana myös Oamk, Educational Video Challenge: vuosittainen kilpailu, jossa opettajaopiskelijat tekevät opetusvideoita)
• Mobile Learning (langattoman teknologian hyödyntäminen opetuksessa)
• Demokratia ja kansalaiskasvatus yhdessä Georgian ja Israelin kanssa

14.1 Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet

Ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealuiden tuntemus on yksi verkosto-osaamistavoite ja valitsin tutkimuskohteekseni Itävallassa Linzissä sijaitsevan die Pädagogische Hochschule Oberösterreich, jossa vietin kuukauden vaihto-opiskelijana.

Pädagogische Hochschule Oberösterreich (PH OÖ)

PH OÖ on Ylä-Itävallan maakunnan opettajakorkeakoulu, jossa on n. 3000 opiskelijaa, joista 1300 on osa-aikaista sekä n. 150 opettajaa. Koulun nettisivujen mukaan PH OÖ:n tutkimus keskittyy kasvatustieteelliseen tutkimukseen (Bildungsforschung), jonka tarkoituksena on kehittää tietoa kasvatustieteellisistä prosesseista ja niiden reunaehdoista ja tuottaa myös impulsseja käytäntöön kasvatuksen alalla. Tutkimusta tehdään erityisesti koulujärjestelmän johtamis- ja kehittämiskysymysten äärellä, opetus- ja oppimisprosessien parissa kuin myös opettajien ammatillisuuden (Professionalisierung) kanssa. Tutkimustyötä tehdään tiivisti kaikkien ainekokonaisuuksien alalla. Ainekokonaisuuksia ovat:

- Bildungswissenschaften (kasvatustiede)

- Sprachliche Bildung (kieltenkoulutus)

- Mathematische und informatische Bildung (matemaattinen ja informaatiotiede)

- Naturwissenschaftliche Bildung (luonnontieteet)

- Sozialwissenschaftliche Bildung (yhteiskuntatieteet)

- Künstlerische Bildung (taidekasvatus)

- Sport, Bewegung und Gesundheit (Liikunta ja terveystiede)

- Wirtschaftliche und berufliche Bildung (talous- ja ammatillinen koulutus)

Painopistealueet

Tutkimus ja kehitys nähdään yhtenä korkeakoulun keskeisenä kokonaisuutena. Korkeakoulun tutkimuksen painopistealueet ovat:

- Opetus- ja oppimisen tutkimus (Lehr- und Lernforschung)

- Koulujen kehitys ja koulujärjestelmä (Schulentwicklung und Schulsystem)

- Opettajakoulutus (Lehrer/innenbildung)

- Opetushenkilöstö (Lehrperson)

- Inklusiivinen koulutus/opetus (Inklusive Bildung)

Nettisivuilta löytyy kymmeniä meneillään olevia tutkimusprojekteja kuten Opettajamyytit, Tilasuunnittelu opetuksessa, inkluusion vaikuttavuus, kielen oppimisen tukeminen musiikin avulla. Lisäksi sivulta löytyy myös korkeakoulun julkaisut vuosittain jaoteltuna.

Käytännössä 

Osallistuin toukokuun aikana muutamille korkeakoulun ammatillisten opettajaopiskelijoiden luennoille ja pienryhmätunneille. Näin lyhyessä ajassa ei voi kovin laajaa kuvaa oppilaitoksen kehitystoiminnasta saada, mutta kahdella luennolla eri opettajan toimesta käsiteltiin opettajan ammatillisuutta ja professionalismia. Mitkä ovat opettajan työssä vaadittavat ominaisuudet/arvot? Minkälainen on hyvä opettaja? Mikä ohjaa hyvää opettajaa?

Itävallassa on opetusministeriön työryhmässä, jossa oli edustaja myös PH OÖ:stä, määritelty opettajan työn 5 domainia eli tulkitsin, että 5 keskeisintä arvoa/taitoa. Ne ovat

1.Professionsbewusstsein (oman ammatin luonteen ja rajojen tunteminen)

2.Reflexions- und Diskursfähigkeit (reflektio- ja diskurssitaidot)

3. Differenzfähigkeit (kyky yksilöidä opetusta, arviointia, huomioida yksilöllisyys)

4. Kooperation und Kollegialität (yhteistyö ja kollegialisuus=työkavereiden kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, yhtenäisyys)

5. Personal Mastery (omat tavoitteet ja visiot, jatkuva itsetutkiskelu objektiivisesti, halu kehittyä)
lisätietoa netistä

 Tämä teemahan on nimetty myös korkeakoulun nettisivujen perusteella tutkimuksen painopistealueeksi ja sitä käsiteltiin myös ammatillisessa opettajakoulutuksessa.

Kuvaus opettajavaihdosta Itävallan Linzissä

Opiskelijavaihto Itävallassa perheen kanssa

Kuvassa: Matkailua lähimaisemissa, idyllinen Gmunden

Amokin sivuilta silmiini ponnahti kohta kansainvälisyys, joka sai minut pohtimaan: Opiskelijavaihtoon?

–Ehkä viittä vaille nelikymppinen on jo liian vanha sellaiseen.. ja eihän minulla perheellisenä ole mitenkään mahdollisuutta lähteä lukukaudeksi kauas pois.

No, tarkempi tutkailu kuitenkin selvensi minulle, että vaihtoon tai tässä tapauksessa harjoitteluun voi lähteä myös lyhyemmäksi aikaa. Lisäksi perheen mukaan ottaminen oli lopulta vain järjestelykysymys; mieheni hoiti lapsia päivisin isäkuukauden turvin ja välillä työskenteli etänä.                                              

Halusin kuukaudeksi saksankieliseen maahan kieltä verryttelemään, joten kv-koordinaattorimme ehdotti Linzissä olevaa Pädagogische Hochschule Oberösterreich –opettajakorkeakoulua. Koska kyseessä oli perhematka, löysin Airbnb:n kautta mukavan 2 makuuhuoneen asunnon Linzin keskustasta. Asunto oli kalustettu ja hyvin varusteltu lapsiperheen tarpeisiin ja mukavuutena myös nopea langaton netti, joka mahdollisti mieheni etätyöskentelyn. Linzin keskustassa, junissa ja monissa yleisissä paikoissa on myös ilmainen WiFi. Lapsille kaupungista löytyy leikkipuisto joka nurkan takaa, kirjasto tornitalossa, lastenteatteri, tiedemuseo, maauimaloita, jäätelökahviloita ja paljon muuta.

 

Niinpä sitä sitten lähdettiin mieheni ja kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa Itävaltaan kuukaudeksi. Ennen matkaa kaikki järjestelyt hoituivat muutamalla sähköpostilla. Linzin kv-koordinaattori kyseli toiveitani ja suunnitteli minulle ohjelman, joka piti sisällään 5 vierailua ammatilliseen oppilaitokseen, opettajakorkeakoulun luentoja, Erasmus-opiskelijoiden englannin kielisiä pienryhmätunteja sekä paikallisten opettajaopiskelijoiden näyttötuntien seuraamista ja palautekeskusteluihin osallistumista.

Paikan päällä opettajat olivat kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, osaamisperusteisuudesta ja osalle myös Oulun Amok oli tuttu.

Ihmetyksiä Itävallassa

Eipä tartte mennä juuri merta edemmäs kalaan, niin löytyy jo huisin erilainen ammatillinen koulutusjärjestelmä. Itävallassa on ns. Dual System, mikä vastaa lähinnä Suomen oppisopimuskoulutusta. Voidaakseen opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijan täytyy ensin hankkia työpaikka. Sitten maakunnan opetustoimi (Landes Schulrat) jakaa opiskelijat alueen ammatillisiin oppilaitoksiin alojen mukaan. Opiskelija ei voi valita kouluaan eikä koulu oppilaitaan. Opiskelijat eli jo 15-vuotiaat nuoret ovat työsuhteessa työpaikkaansa, noudattavat normaalia 40h/vk työaikaa, saavat 5 viikkoa kesälomaa ja ansaitsevat työstään harjoittelupalkkaa, joka on alasta riippuen 500-800€/kk ensimmäisenä vuonna ja 600-1000€ kolmantena vuonna. Ammattiliitot ovat varmistaneet hyvän turvan opiskelijalle, jonka irtisanominen koulutuksen aikana on todella vaikeaa. Etuna Itävallan järjestelmässä on se, että opiskelijoiden mukaan juuri työpaikka motivoi suorittamaan koulutuksen loppuun. Lisäksi nuorisotyöttömyys on alhaisempaa, sillä yleensä opiskelija jatkaa samassa työpaikassa valmistumisensa jälkeen.

Työssä opitaan ammatti

Opiskelijat ovat ammatillisessa oppilaitoksessa vain 10 viikkoa vuodessa!! Koulujakso voi olla yhtäjaksoinen tai sitten työnantajan toiveesta tietyillä aloilla esimerkiksi yksi päivä viikossa. Ammatillinen koulutus kestää muutamaa tutkintoa lukuunottamatta 3 vuotta. Opintojen arviointi on numeerista 1-5 ja 1 on paras ja kaksi 5:sta tarkoittaa, että jää luokalle. Luokallejäämistä kuulemma tapahtuu, sillä osa opiskelija-aineksesta on niin heikkoa, kuitenkaan mitään opiskelijahuoltoa ei ole. Opintojen lopussa on suuri loppukoe, jonka arvioivat koulun ulkopuoliset arvioijat. Joustamattomuus on mielestäni Itävallan järjestelmän heikkous. Tutkintoja ei voi suorittaa nopeammin, sillä tutkinnon kesto on sidottu työsopimukseen, jonka lopussa vasta on mahdollista suorittaa loppukoe. Eräs opiskelija myös kertoi, että hänellä on saksalainen jalkahoitajan tutkinto, mutta hänen pitää nyt Itävallassa suorittaa koulutus kokonaan uudestaan!

Kohteliaita opiskelijoita ammattiopistovierailulla

Opettajakorkeakoulun johtaja oli järjestänyt minulle tutustumiskäyntejä alueen eri ammatillisiin oppilaitoksiin. Jokaisessa koulussa rehtori vastaanotti minut lämpimästi aamukahvin kera ja tarjolla oli myös mukava päiväohjelma koululla ja lounas rehtorin kanssa. Sain kuulla, että Linzin 10 ammattioppilaitosta ovat itsenäisiä, aloittain jaoteltuja yksiköitä, joissa jokaisessa on oma johto ja toimintatavat, yhteistyötä koulujen välillä ei juuri ole. Jokaisessa koulussa rehtorin esitellessä minulle koulurakennusta, opiskelijat tervehtivät vastaan tullessa aina meitä: Grüβ Gott! joka on itävaltalainen yleinen tervehdys. Kun kysyin tästä, eräs rehtori kertoi, että kohteliaisuus on yksi heidän koulussa vaadittava taito. Opiskelijoiden on oltava kohteliaita asiakaspalvelijoita työpaikoilla, joten samaa vaaditaan myös koulussa.

Pääsin eri opettajien mukana osallistumaan niin teoriaopetukseen kuin käytännön työn harjoitteluun. Pidin jopa opettajan pyynnöstä extempore englannin tunnin keskustellen opiskelijoiden kanssa vaihto-opiskelusta, koulutuksesta ja Suomesta. Jokaisessa koulussa kun opettaja tuli luokkaan, opiskelijat nousivat seisomaan. Tämä oli myös osa kohteliaisuus-käytäntöä. Luokissa en nähnyt mitään ongelmia työrauhan suhteen ja opiskelijat olivat hyvin kiltin oloisia ja aktiivisia tunnilla. Opiskelijoiden hyvää käytöstä ihmettelin myös opettajille. Kysyin, miten toimitaan, jos häiriökäyttäytymistä ilmenisi: siitä ilmoitetaan myös työnantajalle, sillä koulujakso on myös palkallista aikaa. Tämä keino takaa usein työrauhan.

Mieleenpainuvimmat tunnit, joihin osallistuin: maitohappokapselien valmistus laboratoriossa, kolmiulotteisen fantasia pihasuunnitelman piirtäminen, peruukin valmistaminen käsityönä, hintalappujen kirjailu käsin kirjoittaen, viinipullojen esillepanon harjoittelu ständille, uskonnon opetus sekä keskustelu tuotteen eduista/hyödyistä asiakkaalle, kun alana on tupakkakauppa.

Opettajien yritysyhteistyö

Koska opiskelijan työpaikka on hyvin keskeisessä osassa koulutusta, kysyin eräältä rehtorilta minkälaista yhteistyötä opettajat tekevät työnantajien kanssa. Joskus on yritysten pyynnöstä jotain yritysvierailuja järjestetty, kuului vastaus. Käyvätkö opettajat opiskelijoiden työpaikoilla opiskeluvuoden aikana? –Ei. Ei tarvitse. Opiskelijat oppivat kaiken ammattiinsa tarpeellisen kuitenkin koulujaksolla. Tämä kyllä ihmetytti minua suuresti. Eräs opettaja kritisoikin tällaista käytäntöä, koska vaarana on, ettei koululle tule tietoa yritysten toiveista tai tarpeista ja opetuksen sisältö ei välttämättä pysy ajan mukana.

Ammatillinen opettaja Itävallassa

Maakunnan opetustoimi valitsee ammatilliset opettajat maakunnan sisäisen odotuslistan (Warteliste) kautta. Opettajaksi haluavat saavat pisteitä työkokemuksen, koulutustaustan, perhestatuksen ja muiden tekijöiden mukaan ja kun ammatillinen oppilaitos tarvitsee opettajaa, listan kärjessä olevat ehdokkaat pääsevät rehtorin haastatteluun. Tämän jälkeen valittu opettaja aloittaa työt lyhyen perehdytyksen jälkeen ja on suotavaa aloittaa myös ammatillisen opettajan opinnot opettajakorkeakoulussa. Opintoihin on usein mahdollista käyttää yksi palkallinen lukuvuosi ja loput työn ohessa. Ammatillisen opettajan tutkintoa ei siis voi suorittaa ilman työpaikkaa opettajana. Ammatillisen opettajan työ on intensiivistä, kun 10 viikon jaksoissa vaihtuu opiskelijat, joille pitäisi opettaa koko vuoden asiat siinä ajassa. Mutta kesäloma on mukavat 13 viikkoa.

Kuvassa: Linz

Miksi Linz?

Koska Itävalta on kaunis maa ja Linz eloisa kehitykseen satsaava kaupunki. Opettajakorkeakoulu järjesti yksilöllisen ohjelman minua varten ja tunsin itseni tervetulleeksi. Linz on sopivan kokoinen (200 000 asukasta), paljon tekemistä ja nähtävää ja hyvät yhteydet niin Wieniin, Salzburgiin kuin alppimaisemiin.  Tyttäreni lähtöpäivän kysymys kiteytti ajatuksemme: Voitaisko me jäädä tänne?

Tiina Takalammi

Amokin turvallisuusvideoiden analysointi

Tehtävänä on arvioidan opettajan toimintaa kriittisesti, miten opettajan olisi pitänyt toimia?

1. Kiusaaminen:  http://youtu.be/8wE4uVNHK9E

Opettajan tulisi nähdä tilanne laajemmin, eikä heti syyttää opiskelijaa. Opettaja voisi kysyä opiskelijalta, mitä on tapahtunut? Miksi leivän palasia on pöydällä? Videolla opettaja ei kuuntele opiskelijaa vaan tekee liian nopeita johtopäätöksiä. Kun opiskelija tulisi kuulluksi, hän ehkä uskaltaisi kertoa, että opiskelijat viereisestä pöydästä kiusaavat häntä. Näin opettajalla olisi mahdollisuus puuttua tämän tilanteen lisäksi ehkä jo pitempään jatkuneeseen ongelmaan eli kiusaamiseen ja selvitellä tilannetta syvemmin. Opettajan tulisi kuulla molempien osapuolten ja myös sivusta seuranneiden opiskelijoiden kertomus tilanteesta ja sen jälkeen vasta ohjeistaa siivoamisessa sekä muissa jatkotoimenpiteissä.

2. Sairaskohtaus: http://youtu.be/C0sVmn7Shto
Jos kyseessä on liikunnanopettaja, niin varmaan olisi hyvä kysyä opiskelijoiden terveydestä ensimmäisellä kerralla esimerkiksi lomakkeen avulla ja näin ennakolta jo ehkäistä tällaisten tilanteiden tapahtuminen. Alkukyselyn avulla jokainen opiskelija saisi kertoa luottamuksellisesti opettajalle, jos hänellä on jokin liikuntaan liittyvä terveydellinen rajoite. Tässä videossa opiskelijat pohtivat mahtoiko opiskelijan astma olla opettajan tiedossa. Tietenkin on opiskelijan oma asia kertooko vai ei, mutta ainakin opettajan olisi pitänyt kysyä pystyvätkö kaikki lähtemään talvipäivän juoksulenkille.
Videossa opettajan ennakko-oletukset saivat ylivallan hänen toiminnastaan. Ei saisi olettaa, että jaksamisongelmat tarkoittavat automaattisesti laiskuutta. Opettaja ei vaivautunut edes katsomaan valittajaa silmiin, minkä vuoksi hän teki väärän tilannearvion. Opettajan olisi pitänyt tulla opiskelijan viereen tarkistamaan opiskelijan tilanne ja antaa vaikka edessä juoksevien johtaa joukkoa sillä aikaa.  Kun opiskelija sanoi, ettei jaksa olisi opettaja voinut ehdottaa, että hidastetaan hetkeksi tahtia esimerkiksi tehdään intervalliharjoitusta välillä kävellen ja välillä hölkäten.  Opettaja olisi voinut näin seurata opiskelijan jaksamista paremmin.
Opettajan vastuu on aina koko porukasta, jolloin tärkeää on aina huomioida että kaikki pysyvät mukana. Videossa sairaskohtauksen saanut opiskelija jäi yksin, mikä on opettajalta suuri velvollisuutensa laiminlyönti.

3. Tulipalo http://youtu.be/kysAtI03Wig
Koskaan ei saa parkkeerata autoa pelastustien eteen mistään syystä!! Opiskelijat tai mikä muukin joutaa kyllä vielä hetken odottamaan, turvallisuus on aina ensisijainen asia, tämä opettajan tulisi kyllä tietää. Opettajan pitäisi olla tietoinen, kuinka oppilaitoksessa toimitaan, kun palohälytys soi. Toimintaohjeet on kerrottu oppilaitoksen pelastussuunnitelmassa ja opettajan on hyvä perehtyä suunnitelmaan uudessa oppilaitoksessa, vähintäänkin hätäpoistumisreitteihin. Opettajan tulee olla se joka hätätilanteessa pysyy rauhallisena ja ohjaa opiskelijoita määrätietoisesti. Opettajan tulee tietää, mitä reittiä luokasta poistutaan rauhallisesti mutta ripeästi yhdessä ja minne kokoonnutaan. Opettajan tulee huolehtia, että kaikki pääsevät luokasta turvallisesti ulos palohälyytyksen sattuessa, eikä kukaan jää sisälle. Hälyytyksen sattuessa tärkeintä on ihmisten suojeleminen ja papereiden ja muiden työvälineiden suojelu on toissijaista. Opettajan tulee myös varmistaa lisävahingot.

4. Uhkatekijä http://youtu.be/TEnnvqxUMCk
Opettaja nimittelee opiskelijaa ja ottaa hänet silmätikuksi. Tällainen toiminta heikentää opiskelijan psyykkistä turvallisuutta luokassa ja saattaa johtaa myös negatiivisiin ajatuksiin ja pitkittyneenä aiheuttaa äärimmäistapauksessa fyysisen uhkatekijän opettajalle tai opiskelijoille. Opiskelija on ilmeisesti jo pitkään kärsinyt koulukiusaamisesta muiden opiskelijoiden ja mahdollisesti myös opettajan taholta. Hänellä saattaa olla sosiaalisia ongelmia koulun ulkopuolella esimerkiksi päivärytmiongelmia tai yksinäisyyttä. Opettajan tehtävä on kuunnella ja tarkkailla opiskelijoita herkällä korvalla, kysellä mitä opiskelijoille kuuluu. Kun opettajan suhde opiskelijoihin on luottamuksellinen, myös vapaa-ajan ongelmista voi uskaltaa puhua. Opettajan olisi pitänyt ehdottomasti ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa kahden kesken ja yrittää selvittää syytä siihen miksi opiskelija ei tee kotitehtäviä. Opettajan velvollisuus on myös tiedottaa opiskelijaa opiskelijahuollon palveluista, jotka voisivat auttaa oppimisessa ja muussakin hyvinvoinnissa.

Itse videon tilanteessa opettaja olisi pitänyt huomata lähestyessään opiskelijan piirtelyt ja kirjoittelut, jotka ovat kuin hätähuuto ja huomion hakeminen. Kun opettaja näkee opiskelijan uhkaavat kirjoittelut, hänen olisi viimeistään siinä kohtaa otettava opiskelija yhdessä keskustelemaan hänen voinnistaan. Mukaan keskusteluun voi pyytää myös huoltajat ja opiskelijahuoltoakin konsultoida tarvittaessa. Oppilaitoksissa on luotu toimintaohjeita uhkatekijöiden ilmenemisen varalta. On tärkeää, ettei opiskelijaa provosoida vaan yritetään aidosti kuunnella ja löytää syytä hänen pahalle ololleen.

5. Tietoturva http://youtu.be/lV56HIQqxp8
Opettajan tulee ohjeistaa opiskelijoita tietoturva-asioissa kuten tietokoneluokassa tietokoneiden lukitsemisesta tai uloskirjautumisesta silloin kun ei käytä tietokonetta esimerkiksi tässä tapauksessa tauon ajaksi. Kun tietokone on lukittu, ei kukaan pääse näkemään eikä muokkaamaan aukiolevia tietojasi nimissäsi. Samoin opettajan täytyy muistaa itse myös toimia näiden tietoturvaohjeiden mukaan eli lukita aina oma koneensa, jottei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan. Tietoturvaa on myöskin se, että huolehtii tarkasti tärkeistä papereista kuten kokeista tai henkilötietoja sisältävää materiaalia. Ne eivät saa olla opettajan pöydällä helposti löydettävissä.

Tietokoneluokassa on arvokkaita koneita, minkä vuoksi erityisesti silloin luokkahuoneen lukitseminen tauon ajaksi on erittäin tärkeää, eikä avainta saa luovuttaa opiskelijoille. Opettajan olisi pitänyt itse mennä luokkaan opiskelijoiden kanssa ja sulkea ovi käynnin jälkeen uudestaan tai pyytää opiskelijoita odottamaan tauon ajan.

Turvallisuusosaaminen: suojaaminen kiusaamiselta, kriisisuunnitelma ja opiskelijahuoltosuunnitelma

1. Kriisisuunnitelma

Keudan Kriisisuunnitelma pitää sisällään:

• Kriisin määritelmän ja suunnitelman tavoitteet
• Toimintatavat eri kriisitilanteissa (Onnettomuus, vakava uhkatilanne, opiskelijan/opettajan kuolema, yleinen katastrofi) 

Rehtori tai apulaisrehtori kutsuu kriisiryhmän koolle vähintään kerran lukuvuodessa päivittämään yksikkökohtaista kriisisuunnitelmaa. Jokainen kriisitilanne vaatii yksilöllistä lähestymistapaa, tässä suunnitelmassa käydään läpi yleiset toimintaohjeet. Yksikkökohtaisesti sovitaan, kuka kutsuu kriisiryhmän koolle tilanteen sitä vaatiessa.

Kriisisuunnitelmassa on selkeästi määritelty toimintaohjeet ja oppilaitoksessa toimivat vastuuhenkilöt joihin ollaan yhteydessä kriisin sattuessa, myös opiskelijahuolto on valjastettu auttamaan kriisitilanteissa.

2. Opiskelijahuoltosuunnitelma

"Keudan ammattiopistossa opiskeluhuollon avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Tavoitteena on, että Keudan ammattiopiston opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti. Opiskeluhuollollisten toimenpiteiden avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opiskeluhyvinvointia edistetään sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Painopisteenä pidämme ennaltaehkäisevää työtä."

Opiskelijahuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista. 
Yhteisöllisellä opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, terveyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Tämä tarkoittaa käytännössä opiskelun esteettömyyttä, päihteettömyyden tukemista, yleisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä, toimintaohjeet kriisitilanteessa ja monialaista yhteistyötä.

Yksilökohtaisesti opiskelijan käytettävissä on myös terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan palvelut. Lisäksi Keudassa toimii yksittäisiä opiskelijan tai ryhmän ongelmia selvittelevä OHR =ammattiopiston monialainen opiskeluhuoltoryhmä, jonka jäseniä ovat opiskelija, kuraattori, apulaisrehtori, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopetuksesta vastaava (ERVA) ja puheenjohtajana toimii opiskelija-asioiden päällikkö.

Opiskelijahuoltosuunnitelmassa on määritelty myös toimintaohjeet yksittäisen opiskelijan tilanteen käsittelyyn, yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä opiskelijahuollosta tiedottamisesta.

3. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Keudan ammattioppilaitoksessa on laadittu järjestyssäännöt, joissa on määritelty toimintaohjeet  eri tilanteisiin sekä lisäksi päihteiden käytön suhteen. Opiskelijoita ei saa syrjiä opetuksessa eikä opiskelijavalinnassa ja häirintään ja väkivallan uhkatilanteisiin on laadittu toimintatavat kurinpito-ohjeessa. Jos opiskelija kokee häirintää, neuvotaan opiskelijaa olemaan yhteydessä omaan ryhmänohjaajaan.

Kiusaaminen on määritelty Keudassa niin, että se on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista samalle henkilölle. Kiusaamiseen puututaan alla olevan prosessikaavion mukaisesti:

Keudan Kiusaamisen vastainen toiminta