tiistai 8. marraskuuta 2016

Erityisen hyvää opetusta

"Jos et tiedä kenen puolella olet, ole heikomman."
                       -Martti Lindqvist-
 
Osallistuin 7.11.2016 Amokin erityisopettaja Iiris Hapon innostavaan virtuaaliseen opetustuokioon aiheesta "Erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan ohjaaminen". Erityispedagoginen osaaminen onkin yksi osaamisalue opettajaopinnoissani. Tällä blogi-kirjoituksella pyrin täydentämään osaamisalueen 9.1 Tunnistat ja otat huomioon opiskelijan vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet osoittamista. 

Aihe tuli tutuksi aiemmassa työssäni, kun toimin nuorten alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työvoimaohjaajana (Työvoimanpalvelukeskus.) Nuoren koulutus- ja urapolulla voi olla monenlaisia haasteita, joista voi olla vaikea päästä yksin yli. Miten tunnistan opettajana erityisen tuen tarpeen?

Luennolla teimme havainnollistavan harjoituksen, kun opettaja pyysi meitä kirjaamaan:
1) minkälaisia ominaisuuksia arvostat opiskelijoissa?
2) minkälaiset asiat hyväksyt opiskelijoissa, vaikka et niitä arvosta?
3) minkälaisia ominaisuuksia siedät opiskelijoissa?
4) minkälaisia asioita sinun on vaikea sietää opiskelijoissa?

Kohtaan 4) tuli ryhmästämme vastaukseksi: häiriköinti, poissaolot, kännykän käyttö tunnilla, kiusaaminen, tehtävien laiminlyönti jne. Opettaja sanoikin, että usein juuri näitä piirteitä on erityisen tuen tarpeessa olevilla opiskelijoilla. Usein siis huonon käytöksen takana onkin erityisen tuen tarve. Tämä harjoitus herätteli kyllä ajattelemaan.


Erityinen on Yleistä?
Iiris Happo lupasi meille heti luennon alussa, että jos joskus tulee opettajana toimimaan, niin väistämättä kohtaa työssään erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Tuen tarve ei välttämättä ole aina laaja-alaista, vaan se voi olla hyvinkin rajattua tai vaikkapa tilapäistä tuen tarvetta. Tilastojen mukaan vuonna 2014 ammatillisessa koulutuksessa oli 8,4% erityisoppilaita. Kymmenen vuotta aiemmin tuen tarvitsijoita oli ollut 5,4%. Erityisen tuen tarvitsijoiden määrä on siis kasvussa. Hyvä, että tähän tuen tarpeen lisääntymiseen pyritään vastaamaan uudella opetussuunnitelmalla. Osaamisperusteisuus ja monenlaiset tavat hankkia ja osoittaa osaamista edistävät inklusiivisuutta.

Koulutusta ja tutkintoja voidaan järjestää erityisopetuksena:
  • Ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa
  • ammatillisissa oppilaitoksissa pienryhmäopetuksena osa-aikaisesti
  • ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
  • ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneissa muissa oppilaitoksissa
  • oppisopimuskoulutuksessa
  • ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA)  
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena (TELMA)

Onko kaikki inessä? Inkluusion käsite
Opetushallituksen Erityisopetuksen käsikirjan (linkki) mukaan tavoitteena on, että mahdollisimman moni erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelisi yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Luennolla Iiris Happo selvensi inkluusion käsitettä niin, että ihmisiä ei lähtökohtaisesti luokiteltaisi esimerkiksi diagnoosin perusteella, vaan jokaiselle opiskelijalle annetaan mahdollisuus esimerkiksi aloittaa yleisessä ryhmässä ja luotetaan häneen. Opettaja voi aina antaa uuden mahdollisuuden. Inklusiivisessa ajattelumallissa tärkeää on myös keskittyä antamaan sinua parhaiten tukeva ratkaisu. Tällöin siis opiskelijan oma näkemys tuen tarpeesta on keskeistä. Opiskelijalta tulisi kysyä:
- Miten sinä opit parhaiten?
-Mitkä oppimisen tavat ovat sinulle parhaita?
-Mikä on sinulle paras oppimisympäristö?
Näihin kysymyksiin voi olla vaikea vastata ihan kenen vaan, sen vuoksi opettajan rooli on tärkeä. Opettajalla tulee olla tahtoa ja halua kuunnella opiskelijaa ja pyrkiä yhdessä löytämään yksilöllisiä vaihtoehtoja ja joustavia tapoja hankkia ja osoittaa osaamista. Opettajalla tulisi olla myös hyvä opiskelijatuntemus, jotta hän osaisi löytää oikean hienotunteisen tavan lähestyä opiskelijaa, jolla on havainnut erityisen tuen tarvetta.

Esteetön oppimisympäristö
Inkluusioon liittyy läheisesti myös esteettömyyden käsite. Uuden opetussuunnitelman mukaisissa koulutuksissa ja tutkintojen perusteissa tavoitteena on esteetön oppimisympäristö. Opetushallituksen mukaan esteettömyys ei tarkoita ainoastaan tilojen tai työskentelypaikkojen esteettömyyttä, vaan se merkitsee myös asenteellista ja sosiaalista esteettömyyttä eli ympäristöä, jossa kaikkien on mahdollista opiskella ja oppia. Esteettömyys on siis kaikkien tasapuolista huomioimista ja yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia jokaiselle.

Tämä eläinharjoitus konkretisoi hauskalla tavalla, mitä inkluusio ja esteettömyys tarkoittavat.
Kuvahaun tulos haulle erityisen tuen tarve
Kuinka esteettömyys toteutettaisiin kultakalalle tai hylkeelle?

HOJKS
Kun opiskelijan erityisen tuen tarve on havaittu, hänen kanssaan laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on koulukohtainen, mutta opetushallituksen sivuilta löytyy ohjeita, mitä ammatillisen koulutuksen HOJKS:in tulee sisällyttää. HOJKSia ei laadita ammattikorkeakoulussa, vaan erityisen tuen tarve kirjataan HOPSiin. HOJKSin laatii yleensä ryhmän opettaja yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti hänen huoltajansa kanssa, usein mukana on myös erityisopettaja, opo tai joku muu opiskelijahuollon jäsen. HOJKSia tarkastetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. HOJKS on salassapidettävä asiakirja.

Vaikka opiskelijalla olisi havaittu erityisen tuen tarve, pyritään ensisijaisesti aina tutkinnon vaatimiin yhteisiin tavoitteisiin. Koska oppimisvaikeudet ovat sellaisia pysyviä ominaisuuksia, joita opettaja ei voi korjata, tuleekin miettiä miten ne voitaisiin kiertää. Erilaiset opetusmenetelmät ovat tällaisia kiertoreittejä. Monet erityisopetuksen menetelmät ovatkin nykypäivän yleisiä opetusmenetelmiä.


Opetusmenetelmiä erityisen tuen tarpeessa oleville (lähde)

1. Samanaikaisopetus
Samanaikaisopetuksessa luokassa on lisäresurssina toinen opettaja. Toinen opettaja auttaa hitaammin eteneviä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja ohjaa muitakin opiskelijoita tehtävien tekemisessä samaan aikaan kun luokan opettaja opettaa luokkaa.
 

2. Pienryhmäopetus ja oppimispajat Pienryhmässä erityisopetusta annetaan eriytettynä opiskelijoille, joilla on vaikeuksia oppia esimerkiksi tiedollisesti vaativaa asiakokonaisuutta isossa ryhmässä ja jotka vaativat enemmän aikaa
oppiakseen.

3. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oppimisongelmainen ja/tai hitaasti etenevä opiskelija voidaan siirtää osaksi aikaa erityisluokkaopetukseen esimerkiksi oppimispajaan. Tavoitteena kuitenkin on, että mahdollisimman suuri osa opetuksesta tapahtuu yleisopetuksen ryhmässä.

4.Luokkamuotoinen erityisopetus
Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan, jos opiskelija ei kykene osallistumaan yleisopetuksen ryhmässä annettavaan opetukseen ns. integroituna opiskelijana. Tällainen tilanne syntyy, jos opiskelijalla on huomattavasti mukautuksen tarvetta, eikä hän pysty seuraamaan opetusta tukitoimienkaan avulla. Myös esimerkiksi vaikeat käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat estää tavalliseen opetusryhmään osallistumisen.

5. Työssä tekemällä oppiminen Opiskelijalle voidaan räätälöidä yksilöllisiä ratkaisuja hyödyntämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Hän voi aloittaa opintonsa pienessä, turvallisessa, sopivassa työpaikassa ja tehdä samalla opettajan valmistamia oppimistehtäviä. Työpaikalla tulee olla myös koulutettu työpaikkaohjaaja. Opettaja tukee nuorta käymällä tapaamassa opiskelijaa työpaikalla ja pitämällä häneen yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. On tärkeää, että työpaikalla tiedetään nuoren vahvuudet ja kehittämisalueet. Näin pystytään paremmin vastaamaan opiskelijan tarpeisiin ja tukemaan oppimista sen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. 

6. Erityisopiskelijan työssäoppiminen Työssäoppiminen ja mahdollisuus näyttää tekemällä osaamistaan tarjoavat nuorelle kannustavan mahdollisuuden edetä opinnoissaan ja sijoittua työelämään. Työssäoppimisen määrää voidaan kasvattaa erityisopiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Opinnoista vapauttaminen
Opinnoista vapauttaminen voidaan tehdä, jos opintojen suorittaminen opiskelijan edellytyksen
huomioon ottaen on kohtuutonta. Esimerkiksi jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsin kieltä perusasteella, hänet voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta myös ammatillisessa koulutuksessa (Laki 630/98,21§). Opiskelijan ei tarvitse valita vapautettujen opintojen tilalle uusia opintojaksoja tai
kokonaisuuksia.

Opiskeluajan pidentäminen tehdään ennakoidusti ja suunnitelmallisesti, jos ei suoriudu vaaditussa ajassa. HOJKSiin suunnitelma puuttuvien opintojen suorittamisesta.

Osatutkinnon suorittaminen on mahdollista, jos osa opinnoista jää suorittamatta tai tavoitteet on määritelty niin suppeiksi, ettei tutkintotodistusta voi antaa. Tässä tapauksessa opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista.

Opetusmateriaali
Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille löytyy vain vähän ammatillista opintomateriaalia.
Tästä johtuen sopivan materiaalin valmistaminen jää usein opettajan tehtäväksi. Opetusmateriaalissa on tärkeää kiinnittää huomiota selkeyteen ja loogisesti etenevään sisältöön sekä kaikkien eri aistikanavien käyttöön (materiaali voi olla kirjallista, puhuttua, kuvia). Opetusmateriaali voi olla tarvittaessa selkokielellä, joka on helposti luettavaa, yksinkertaistettua ja ymmärrettävää tekstiä.

Mukauttaminen
Jos opiskelija ei pysty saavuttamaan koulutuksen vaatimia tavoitteita yksilöllistämisestä huolimatta, voidaan opinnot mukauttaa. Tällöin opiskelijan tutkintotodistukseen tulee merkintä mukautetusta opiskelusta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti