Oppimisprosessi opetuksen ja ohjauksen sunnittelussa

Oppimisprosessi

 Tuutorimme Maarit kehotti meitä katsomaan Amokin tekemän videon aiheesta Oppimisen trilogia ja pohtimaan miten tämä näkyy oman alan opettajan työssä käytännössä. Videolla on havainnollisesti kuvattu oppimista talona. Talon perustuksena on Motivaatio eli oma innostus. Talon seinät muodostuvat oppimisteoista eli lukemisesta, laskemisesta, kokeilemisesta, tekemisestä ja muista oppimisen eteen tehtävästä työstä. Oppimista voi tapahtua vain tekemällä. Talon kattona syntyy sitten oppimistulos. Tämä talo on minusta aika osuva kuvaus oppimisprosessista.

Internetistä löytyy monenlaisia kaavioita ja malleja oppimisprosessista, mutta pääperiaate niissä kaikissa näyttäisi olevan:
1. Oppijan lähtötaso eli oppijan omat ajatukset/mielipiteet/tiedot opittavasta asiasta vaikuttavat, miten hän oppimiseen suhtautuu. 2. Jotta oppimista tapahtuisi, täytyy tehdä oppimistekoja. Ne voivat olla ensin asiaan tutustumista, kokeilua ja sitten syvällisempää tietoa ja taitotason kehitystä ja lopussa 3. on oppimistulos/saavutettu osaaminen. Tämä tarkoittaa siis lähtötason tilanteen mahdollista muutosta. Oppimisprosessissa oppijan oma into tai innostuksen herääminen on koko prosessia ohjaava voima. Nykyisin myös itsearviointitaito nähdään keskeisenä tekijänä, että oppija osaisi itse arvioida osaamistaan ja oppimaansa jatkuvasti ja löytäisi itse kehittämistarpeensa.

Oppimisen trilogia

Oppimisen trilogia, joka kuvataan edellä mainitussa Amokin videossa, tarkoittaa siis opettajan ja opiskelijan roolia oppimistuloksen saavuttamisessa. Eli miten oppimisprosessi pitäisi huomioida opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa. Oppimistulos saavutetaan kolmion avulla, jonka kärkinä on lähtötaso, tehokas toiminta ja jatkuva arviointi. Opettajan on opetuksessaan aina huomioitava opiskelijan lähtötaso eli selvitettävä että opiskelijan rahkeet riittävät oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Jos lähtötasossa on jotain tarkennettavaa, tulee opettajan huomioida se opetuksessa.

Opettajan on myös varmistettava, että opiskelijalla on sopiva määrä mielekkäitä tehtäviä, jotta motivaatio pysyy koko ajan yllä. Tehtäviä ei saa olla liikaa eikä liian vähän, tämä on kolmion kärjen tehokasta toimintaa. Viimenen kärki on jatkuva arviointi, mikä tarkoittaa, että opettajan pitää jatkuvasti arvioida onko opiskelijalla kaikki kunnossa. Tässä tärkeää on jatkuva palaute ja kannustava ilmapiiri, jotta opiskelija voi kertoa huoliaan jos niitä ilmenee.

Tämän kolmion avulla opettaja luo opetustekoja, joista syntyy opiskelijalle oppimistekoja. Opetustekojen ja oppimistekojen summasta syntyy oppimistuloksia.

Konkretiaa Valma-opettajan työssä

Lähtötason kartoittaminen
Jos ajattelen oman alan opettajan työtä esimerkiksi ammatillisessa valmentavassa koulutuksessa eli Valmassa, niin oppimisen trilogia on varmasti aika hyvä työväline. Kaikki koulutuksen suunnittelu lähtee opiskelijan lähtötason selvittämisestä. Valmassa opiskelijoita on monenlaisin taustoin, toisilla on tavoitteena suomen kielen opiskelu, jotkut haluavat parantaa peruskoulun arvosanoja, joillekin työkokemuksen saaminen harjoittelun tai oppisopimuksen avulla on tärkeää, jotta käsitys omasta alasta selkeytyisi. Valma-opettajan pitää myös selvittää tarkasti opiskelijan erityisen tuen tarpeet. Keinoja ovat esimerkiksi alkukartoitus-kysely, jokaisen opiskelijan jututtaminen henkilökohtaisesti, erilaiset ryhmäyttämisharjoitukset ja perehtyminen etukäteistietoon, jota opiskelijasta on saatavilla. Mutta lähtötaso on Valmassa siksi erityisen tärkeä, että kaikille ei opeteta kaikkea, vaan mietitään mikä on kunkin opiskelijan oma oppimistavoite ja mitä opetustekoja tämä tavoite vaatii.

Tehokas toiminta
Kun ryhmäyttämällä saa hyvän ilmapiirin aikaiseksi, on opiskelijoiden helpompi puhua omista toiveistaan ja tavoitteistaan koulutuksen suhteen. Valmassa jokaisella opiskelijalla voi olla hyvin yksilöllinen polku ja opiskelussa on joustavuutta räätälöidä jokaista miellyttävä ja motivoiva kokonaisuus. Opettajan on siis selvitettävä, mikä on kunkin opiskelijan oma tavoite ja minkälaisin toimin sinne päästään. Näin opetusteot ovat tehokkaita ja saa aikaan oppimistekojakin. Valma-opiskelijoille motivaation herättäminen ja ylläpitäminen ovat erityisen tärkeää, minkä vuoksi erilaiset opetusmenetelmät ovat tärkeitä. Opiskelijoille on hyvä antaa vaikutusmahdollisuuksia, mitä yhdessä tehdään. Opiskelu voi sisältää yhteisiä tutustumiskäyntejä yrityksiin, ammatinvalinnan ohjaukseen, eri perustutkinnon tunneille tai vaikka ravintolaan yhdessä syömään.

Valmassa on opiskelijoita, jotka eivät vielä tiedä mille uralle tähtäisivät. Opettajan on tarjottava vaihtoehtoja, kerrottava mahdollisuuksista ja autettava löytämään jokaiselle sopiva urapolku. Valmassa opettajan rooli yhteishenkilönä tukipalveluihin korostuu. On tunnettava opiskelijahuollon palvelut, pidettävä yhteyttä huoltajiin ja rakennettava reittejä työelämään.

Jatkuva arviointi
Valma-opettajan on havainnoitava opiskelijoiden tuntemuksia jatkuvasti, sillä tässä ryhmässä erityisesti voi olla elämäntilanteisiin liittyviä haasteita, motivaation laskua, suuria tunteita ja muita asioita, jotka rasittavat oppimista. Jos koulupudokas on saatu innostettua Valmassa takaisin opiskelijayhteisöön, liian vaativat tehtävät saattavat aikaansaada poissaoloja.
Opettaja voisi pitää palautetuokioita, jolloin saa purnata tai kertoa mikä on onnistunut. Yhteiset juttutuokiot ryhmissä omista onnistumisista voivat kannustaa toisiakin ja erityisesti yksilölliset juttutuokiot opettajan kanssa ovat hyviä jatkuvan arvioinnin paikkoja. Somen hyödyntäminen kommunikointikanavana voi olla nuorille toimiva.

Heti, kun opettaja huomaa väsymystä, turhautumista voi olla hyvä keksiä jotain uutta esim. opiskelutuokio ulkona kävellen tai pelihetki kännyköillä pelaillen. Valma-opiskelijat tarvitsevat paljon kannustusta ja jatkuvaa positiivista palautetta, jotta oppivat tavoittelemaan oppimistuloksia.