Kestävä kehitys Keudassa

Kun olin perehtynyt kestävän kehityksen periaatteisiin teoriatasolla, selvitin miten nämä periaatteet näkyvät oikeassa ympäristössä eli ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutustuin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan ammattiopiston nettisivuilta (www.keuda.fi) löytyvään tietoon kestävästä kehityksestä.


"Kestävä kehitys koetaan Keudassa tärkeäksi. Haluamme olla mukana rakentamassa hyvää tulevaisuutta ympäristön, yleisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta."

Kestävän kehityksen tärkeys näkyy ainakin siinä, että se näyttäisi olevan kirjattu jokaisen perustutkinnon osa-alueeksi kansainvälisyyden ja yrittäjyyden kanssa. Nettisivuilta ei löydy selkeästi erillistä osiota, jossa kerrottaisiin Keudan kestävän kehityksen periaatteista, vaan nettisivujen mukaan kestävä kehitys toteutetaan soveltaen Keudan yhteisiä suunnitelmia. Tähän mennessä vaikuttaa vielä jonkin verran hienolta sanahelinältä. Kaivellaanpa vähän syvempää..

Kestävä kehitys Lähihoitaja-opinnoissa

 

"Lähihoitajaopinnoissa kestävä kehitys on osaltaan sekä sisältöalue opinnoissa että huomioitava asia opetusmenetelmiä ja materiaaleja valittaessa. Se on myös yksi ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin osa."

Kun lähihoitajan 3 pakollista tutkinnon osaa tarkastelee, niin ensimmäisessä 20 osaamispisteen osassa `Kasvun tukeminen` ei mainita kestävää kehitystä. Kestävään kehitykseen liittyviä aiheita kuitenkin osaamistavoitteista löytyy kuten:
* Kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa
* Edistää ja tukea asiakkaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia

Kahdessa seuraavassa pakollisessa tutkinnon osassa kestävä kehitys mainitaan jo ihan erillisenä osaamistavoitteissa. Hoito ja huolenpito ( 30 osp) :
* Toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan

Kuntoutumisen tukeminen (20 osp) :
* Noudattaa taloudellisuutta, kestävän kehityksen periaatteita sekä toimintaympäristön
laatusuosituksia

Lähihoitaja opinnoissa voi suuntautua eri Osaamisalojen mukaan, joita ovat:

Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus
Mielenterveys- ja päihdetyö
Sairaanhoito ja huolenpito
Vammaistyö
Vanhustyö

Näissä osaamisaloissa kestävä kehitys ei ole suoraan mainittu osaamistavoitteissa, mutta niissä puhutaan kyllä esimerkiksi alan eettisistä periaatteista, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä, jotka liittyvät myös kestävän kehityksen periaatteisiin.


Lisäksi lähihoitaja-opintoihin voi Keudassa liittää valinnaisen Yhteisen tutkinnon osan, jonka aihe on ympäristöosaaminen. Tämä kokonaisuus pitää sisällään:

• Kestävän kehityksen perusteet ja ympäristölainsäädäntö
• Toiminnan ympäristövaikutukset
• Energia ja materiaali

Kestävän kehityksen perusteet-opinnoissa tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Käytännön esimerkkejä

No niin, löytyihän sieltä keke-tavoitteita. Tietysti tästä herää halu päästä selvittämään, miten näitä osaamistavoitteita sitten osoitetaan ihan käytännössä? ja kuinka osaamista arvioidaan.
Kestävän kehityksen periaatteiden käytännön toteutuksesta löysin Keudan sivuilta toisen koulutusyksikön; Pekka Halosen akatemian Kestävä kehitys Ohjeita-esityksen. Tämä esitys pohjautuu samaan aiemmin kirjoittamaani teoriaan kestävän kehityksen ulottuvuuksista: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Nämä näkökulmat on viety käytännön tasolle ja esim.

• pahvikahvimukeista on luovuttu ja tuodaan omat mukit kouluun, 
• pidetään talkoo- ja kierrätyspäiviä, 
• koulun pihaa siivotaan yhdessä, 
• jätteiden lajittelu tehty mahdolliseksi, 
• oppilaitoksen riskikartoitus, 
• ohjeet hätätilanteissa luokkiin, 
• työsuojelukoulutusta opiskelijoille..

Tästä kaikesta voi päätellä, että Keudassa tehdään paljon kestävän kehityksen ympärillä. Tieto on vaan hiukan hajanaisesti nettisivuilta löydettävissä. Omakohtaista kokemusta Keudasta ei vielä ole, mutta ilahduin näistä löydöksistä, että kestävän kehityksen periaatteet nähdään tärkeänä ja ne on sisällytetty perustutkintojen opetussuunnitelmiin ja viety myös ihan konkretian tasolle.

Opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet

Hopsissa on kirjattu yhtenä osaamistavoitteena: Tiedät opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Tämä osaamisalue kuuluu arvo-osaamisen osoittamiseen. Omalta osaltani merkitsin Hopsiini, että eipä ole aiempaa kokemusta aiheesta. Virtuaali-istunnossa 21.9. sain kuitenkin aiheesta uutta tietoa, kun Rauni esitteli Oaj:n sivuilta löytyviä opettajan työtä ohjaavia arvoja. Tämmöisiä ajatuksia sain kerättyä arvoista.

Arvot opettajan työssä

 

1. IHMISARVO

-          Jokaista opiskelijaa tulee kunnioittaa taustoista (ikä, sukupuoli, rotu, uskonto, osaaminen yms.) riippumatta.

-        

2.TOTUUDELLISUUS

• Opettajan työ on totuuden etsimistä, työssä näkyy tutkiva näkökulma

• Opettajalla on objektiivista tietoa omasta alasta ja jakaa sitä totuudellisesti muille

• On tärkeä muistaa rehellisyys itselle ja muille

• Keskinäinen kunnioitus, tunnustaa muiden tekemän arvon

3. OIKEUDENMUKAISUUS

• tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus

• kiusaamisen/syrjinnän estäminen

• tasapuolisuus arvioinnissa

4. VASTUU ja VAPAUS

• opettajalla vapaus olla oma itsensä, oma arvomaailma saa olla mutta ei välttämättä näkyä opetuksessa

-         --->  mutta esim. opetussuunnitelma ja laajemmin lait määräävät perustehtävää/opettajan työtä

• Opettajalla on vastuu että oppiminen toteutuu

Opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet

Opettajan toimintaa ohjaavia eettisiä periaatteita lähdin selvittämään myös Oaj:n sivuilta.

Siellä eettiset periaatteet on määritelty opettajan suhteena työhönsä, oppijaan, työyhteisöön, yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja moniarvoisuuteen. Keskustelimme näistä aiheista myös jonkin verran virtuaaliryhmässä 17.9.2016.

Opettajan suhde työhönsä

"Opettaja on kansankynttilä." sanonta on edelleen ajankohtainen, sillä eettisten periaatteiden mukaan opettaja arvostaa omaa työtänsä ja itseään ja sen vuoksi haluaa kehittyä ja jatkuvasti oppia työssänsä. Virtuaaliryhmässä keskustelimme siitä, kuinka opettaja on edelleen usein näkyvä esimerkki toimillaan  ulospäin ja hän joutuu ehkä keskimääräistä enemmän miettimään uskottavuuttaan myös vapaa-ajalla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että opettaja on ihminen siinä missä muutkin ja opettajalla on samalla tavalla oikeus omiin mielipiteisiin ja persoonallisuus saa näkyä.

Opettajan suhde oppijaan

Tässä suhteessa ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus arvot ovat keskeisiä. Omat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset opettajan taholta alaluokilla muistan vieläkin, vaikka aikaa niistä on kulunut jo lähes 30 vuotta. Henkilökohtaisesti koen, että opettajana haluaisin luoda hyvän ja luottamuksellisen suhteen oppijoideni kanssa niin että jokainen kokee tulevansa kuulluksi. Opettajan on tärkeä huomioida erilaiset oppijat ja pyrkiä luomaan edellytyksiä eri opetusmenetelmin erilaisille tavoille oppia. Virtuaaliryhmässä pohdimme myös sitä, kuinka opettajan on aina huomioitava ryhmänsä koostumus. Alakoululaisille opettaminen on erilaista kuin aikuisopiskelijoille, mutta samat arvot on molempien ryhmien ohjauksessa taustalla.

Opettajan suhde työyhteisöön

Työyhteisön yksilöiden hyväksyminen ja työyhteisön jäsenten tukeminen ja auttaminen.. niin tällainen työyhteisö olisi varmasti opettajamaailmassa tärkeä, sillä työ on vastuullista ja varmasti myös ajoittain raskasta. Hyvien ja huonojen kokemusten avoin jakaminen kehittäisi koko työyhteisöä. Uudet ideat on kiva jakaa muille, työnimu tarttuu ja kokeneet ja uudet opettajat voivat oppia toinen toisiltaan eri näkökulmia.

Kuitenkin puhutaan myös koulukiusaamisesta opettajanhuoneessa. Opettajien keskuudessa on kilpailua, arvostelua ja jopa ryhmästä ulosjättämistä, vaikka opettajien tulisi olla niitä, jotka varmistavat oppijoille turvallisen työympäristön! 

Opettajan suhde sidosryhmiin

Opettajan sidosryhmäverkosto on laaja. Siihen kuuluvat mm. huoltajat, oppilaitoksen henkilökunta, oppilashuolto ja työnantajat. Opettajan pelisilmän avulla hän ohjaa oppijaansa tarvittavien palveluiden piiriin ja tekee moniammatillista yhteistyötä oppijan kehittymisen tueksi ja oppimisen mahdollistamiseksi.

Opettajan suhde yhteiskuntaan

Opettajan tehtävä on mahdollistaa kasvua, oppimista ja myöskin kasvattaa. Tässä opettaja toimii myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kun hän varmistaa uusien sukupolvien kasvatuksen. Kärjistäen opettajan tehtävä on yhteiskuntakelpoisten kansalaisten luominen, niin että yhteiskunnassamme olisi aktiivisia omilla aivoilla ajattelevia, tarvittaessa kriittisiäkin mutta silti avoimia ja oikeudenmukaisia yksilöitä. Aika iso kakku!

Opettaja ja moniarvoisuus

Kaikilla oppijoilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihmisarvoa käsiteltiin jo aiemmin arvoissa ja tähän pätee ihmisarvon kunnioittaminen jokaista oppijaa ja hänen lähipiiriään kohtaan.

Palautteen antamisen tärkeys

Tänään keskustelimme virtuaali-istunnossa palautteen antamisesta. Mieleen jääneitä pointteja:

-Palautteen antamiseen menee aikaa. Opettajan resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja niitä kiristetään jatkuvasti. Vaarana on, että palautteesta tulee "fraasiautomaatti".
- Keskeneräinen palautekin on parempi kuin ei palautetta ollenkaan. Jos ei ole rajattomasti aikaa viilata palautetta, niin parempi silti kommentoida edes jotain.
-Palautteen hampurilaismalli on hyvä, eli ensin positiivista palautetta, sitten väliin vähän kehitettävää ja mahdollisia heikkouksia ja sitten lopuksi vielä positiivista palautetta.
-On erilaisia oppijoita, joten palautettakin on hyvä antaa eri tavoin, välillä kirjallisesti välillä suullisesti.
-Palautelomakkeessa ei ole hyvä kysyä sellaisia kysymyksiä, joihin voi vastata Kyllä tai Ei.
-Google Forms-lomake on kätevä työkalu palautekyselyyn
-Padlet -seinä, hyvä työkalu, jonka käyttöä kannattaisi opetella.
-Tuutorin paras palautekysymys: Mikä edisti oppimista? Mikä haittasi oppimista?
- Hyvän palautelomakkeen tekeminen on vaikeaa, on käytettävissä valmiita kyselylomakkeita joista kannattaa ottaa mallia.
-Palautteessa on aina riski, että satuttaa toista. Ei kannataisi koskaan lähettää sähköpostilla, koska sen voi palautteen saaja tulkita helposti väärin.

Muista antaa positiivista palautetta!

Kestävän kehityksen periaatteet ammatillisessa koulutuksessa

- Älä tuhlaa vettä.
- Muista kierrättää vaatteet ja muut kodintarvikkeet.
- Lajittele jätteet.
- Tee hyviä kirpparilöytöjä, kuluta vähemmän.
- Käytä julkisia kulkuneuvoja.
- Tarkkaile hiilijalanjälkeäsi.
- Elä niin, että seuraavillakin sukupolvilla olisi hyvä elää.

Tuossa ensimmäisiä periaatteita, joita minulla tulee mieleen kestävästä kehityksestä. Mutta mitä kestävä kehitys voisi tarkoittaa ammatillisessa koulutuksessa? Jos ihan ensimmäiset ajatukseni listaisin..
- Älä tuhlaa paperia, opetusmateriaali mieluummin sähköisenä.
- Muista sammuttaa valot luokasta tunnin jälkeen.
- Kierrätä oppikirjoja ja käytä sähköistä materiaalia.
- Opeta ekologisuutta ja säästäväisyyttä.
Aika käytännönläheisiä pieniä tekoja, mutta huomaan ettei minulla ole käsitystä, miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät ammatillisessa koulutuksessa.

Opintoryhmässä käsittelimme arvo-osaamista ja yhden ryhmän teemana oli kestävä kehitys. Tästä opetustuokiosta opin, että kestävä kehitys on paljon laajempi käsite kuin pelkkä ekologinen näkökulma. Sen lisäksi kestävään kehitykseen kuuluvat myös taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Miten nämä neljä näkökulmaa tulisi huomioida ammatillisessa koulutuksessa?
Nuo minun listaamat ensimmäiset ajatukset liittyvät lähinnä ekologiseen kestävyyteen. Taloudellinen kestävyys on yhteydessä ekologiseen, mutta tavoitteena on enemmän taloudellisen hyödyn löytäminen. Se voisi tarkoittaa sitä, kuinka oppilaitos käyttää määrärahansa, kun resursseja leikataan, niin mistä leikataan? Panostetaan esimerkiksi digitalisointiin kuten ekirjoihin eikä enää painettuihin kirjoihin. Opetetaan säästäväisyyteen, yhteisiä opintoja oman talouden hallinnasta, ettei oppilaat ajautuisi velkakierteeseen.

Taloudellinen kestävyys mahdollistaa sosiaalisen kestävyyden, joka pitää sisällään tasapuolisen hyvinvoinnin. Jokainen yksilö on samanarvoinen ja ainutkertainen. Jokaisella oppilaalla mahdollisuus turvalliseen opiskeluympäristöön. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa myös yhtälaisia vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Suomessa koulutusmahdollisuudet ovat olleet melko oikeudenmukaisia ja kaikille taustasta riippumatta mahdollisia. Tämän päivän ongelmia sosiaalisessa kestävyydessä on kuitenkin nuorten syrjäytyminen ja työttömyys. Ammatillisesssa koulutuksessa tähän ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja erilaisten valmentavien koulutusten (VALMA ja TELMA) avulla, jotta koulutuksen syrjään pääsisi jokainen  jollakin tavalla kiinni. Erilaisia projekteja on myös koulupudokkaiden löytämiseksi. Sosiaalinen kestävyys näkyy myös yksilöiden huomioimisessa omalla HOPSilla. Jokaisella opiskelijalla on oma polkunsa opintojen suorittamiseen.

Kulttuurinen kestävyys ammatillisessa opetuksessa näkyy ainakin monikulttuurisuuden lisääntymisenä. Opiskelijaryhmässä voi olla ihmisiä eri puolilta maailmaa ja erilaisten tapojen huomioiminen on tärkeää. Opettajalla on myös keskeinen rooli suomalaisen kulttuurin edustajana ja edistäjänä. Ammatillisessa opetuksessa myös kansainvälisyys on yhä tärkeämpää. On tärkeää oppia, että elämme globaalissa maailmassa ja erilaisuus on rikkaus. Ammatillisessa koulutuksessa kulttuurinen kestävyys voisi tarkoittaa myös sitä, että oppii myös perinteisiä tapoja tehdä asioita. Esimerkiksi leivän leipomisen kehityksen kaari tai toimistotyö ennen ja nyt, olisivat varmasti mielenkiintoisia näkökulmia oppimisen kannalta.

Opetushallituksen sivuilla kestävän kehityksen sanotaan olevan kiinteä osa opetusta ja oppilaitosten jokapäiväistä toimintaa. Kestävän kehityksen tulee olla yksi elinikäisen oppimisen arvioitavista avaintaidoista. Ohhoh! Tässä ollaankin todella keskeisen asian äärellä, kun ihan avaintaidosta on kyse. On hienoa huomata, että kestävän kehityksen periaatteet nähdään näin tärkeänä myös ammatillisessa koulutuksessa. Itselläni, kun ei ole aiempaa opettajan kokemusta niin tietysti haluaisi nyt kovasti päästä kurkistamaan, miten periaatteet toteutuvat ihan käytännössä.

Tuolla samaisilla Opetushallituksen sivuilla on esitelty J. Palmerin kolmikantamalli, mitä kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat oppilaitosympäristössä.

Tässä mallissa on hienosti kuvattu, kuinka kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen tarvitaan tietoa siitä, mitä kestävä kehitys on ja myöskin toimintaa sellaisessa ympäristössä, jossa kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan. Näin voi syntyä yksilöitä, jotka haluavat myös itse toimia kestävän kehityksen puolesta. Tässä oppilaitokset ovat kyllä oivallisia oppimisympäristöjä, joissa kestävän kehityksen toimintaa voidaan siirtää myös tulevaisuuteen.