Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

A) KÄSITTEET


Arviointi= monipuolisen tiedon keräämistä omasta tai toisen toiminnasta/oppimisesta/osaamisesta ja siitä palautteen antamista.

Arviointimenetelmä= millä keinoin ja millaisella tehtävällä oppimista/osaamista arvioidaan. Opettajan oppimisen arviointimenetelmiä on monia: kirjalliset ja suulliset tehtävät, simulaatio, oppimis/osaamispäiväkirja, ryhmätyöskentelyn arviointi, erilaiset todistukset, koe yms.

Arviointikriteeri = määrittää osaamistason, mihin oppimisella pyritään, on oltava kaikkien tiedossa, aina ei ole kuitenkaan mahdollista edes tietää mitä tullaan oppimaan prosessin aikana, minkä vuoksi arviointikriteerien ei tulisi olla liian tarkkoja.

Itsearviointi = omien vahvuuksien ja kehittämiskohtien tunnistamista, oman oppimisen/osaamisen reflektointia, aktiivinen toimija omassa oppimisprosessissa, yksi arviointimenetelmä

Vertaisarviointi = vertaisen eli esim. toisen opiskelijan tekemä arvio osaamisesta/oppimisesta. Harjoittaa palautteen antamis- ja vastaanottotaitoja, on yksi arviointimenetelmä


Jotta arviointia voisi tehdä hyvin:

1. on tiedettävä, mitkä ovat arvioitavat osaamistavoitteet ja kohde
2. on tiedettävä, mitkä ovat arviointikriteerit
3. arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista eli esim. tekijästä riippumatonta (reliabiliteetti)
4. arvioinnin tulee olla luotettavaa eli mitata arvioitavaa osaamisen tasoa (validiteetti)



B) ARVIOINNIN TAVOITTEET


Oppimisen arviointi (formatiivinen arviointi)

Teimme ryhmätyönä opetustuokion aiheesta Oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmät opettajan näkökulmasta. Päällimmäisenä mieleeni jäi, miten opettajan työssä tärkeää on huomata oppimisen ja osaamisen arvioinnin ero. Tein siitä jälkitehtävänä havainnollistavan dian:

Kuvat www.pixabay.com

Oppimisen arviointia tehdään, kun oppimisen juna puksuttaa eteenpäin ja palautteella ja arvioinnilla voidaan ohjata sen matkaa oikeaan suuntaan. Tämä arviointi ei vaikuta arvosanaan.

"Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja
mitä vielä pitää oppia, jotta päästään perustutkinnon perusteissa määrättyihin
ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin" (Oph arvioinnin opas).

Osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi)

Osaaminen arvioidaan sitten, kun juna on saapunut pääteasemalle eli oppimisprosessin lopussa, kun tarvittava osaaminen on hankittu matkan varrelta. Osaamista ei verrata toisiin oppijoihin vaan osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin.

Ryhmätyötä tehdessä löysin hyvän linkin Viivi Virtasen, Liisa Postareffin ja Telle Hailikarin 2015 julkaisemaan artikkeliin, joka käsittelee arviointia elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Artikkelissa arvioinnin tavoitteet on jaoteltu 4 osaan: 

1. Diagnostinen = ennen koulutusta tehtävä arviointi, lähtötason selvittäminen
2. Formatiivinen = palaute opiskelijalle koulutuksen aikana, jolloin mahdollista kehittää omaa oppimistaan, huomata mahdollinen tuen tarve, esim. välitehtävä
3. Summatiivinen = miten hyvin oppi meni perille, esim. osaamisen osoittaminen näytöllä
4. Integroiva = vaikuttaa opiskelijoihin tulevaisuuden oppijoina, oman oppimisen säätely, kehittää elinikäistä oppimista


C) ARVIOINNIN TEHTÄVÄT


Perinteisesti arvioinnin tehtävänä on nähty osaamisen varmistaminen eli tieto siitä, että oppija on saavuttanut tietyn osaamisen tason ennen kuin siirtyy oppimaan lisää. Yllämainitun artikkelin mukaan tällainen arviointikulttuuri on edelleen vahvana opetusmaailmassa. Arviointi nähdään oppimisprosessista erillisenä osana, joka suoritetaan oppimisprosessin lopussa. Uuden opetussuunnitelman mukaan kuitenkin arvioinnin tulisi olla opettajan tärkein pedagoginen työkalu oppilaan kasvun tukemisessa. Tällöin arviointia tulee tehdä kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja erityisen tärkeää on arvioinnin monipuolisuus.

Opetustyössä tapahtuneet uudet tuulet kuten osaamisperusteisuuden korostaminen painottavat arvionnin oppimista ohjaavaa ja motivoivaa näkökulmaa. Arvioinnin tehtävänä on oppimisen edistäminen palautteen avulla ja jokaisen itsearviointitaitojen tukeminen. Arvioinnin tehtävä on kannustaa ja ohjata oppimista haluttuun suuntaan. Numeroarvioinnista pitäisi päästä enemmän sanalliseen arviointiin.

Artikkelissa esitetyssä Crispin (2012) mallissa arvioinnin tehtävänä pitäisi nähdä myös elinikäisen oppimisen edistäminen. Oppimisesta saadun arvioinnin pitäisi vaikuttaa pitkäkestoisemmin myös opiskelijan tulevaisuuden oppimistilanteissa. Ammatillisissa perustutkinnoissa tämä näkyy osaamistavoitteissa Elinikäisen oppimisen avaintaitojen linkki huomioimisena. Käytännössä tämä siis tarkoittaa varmaankin sitä, että opiskelijan tavoitteena opiskelussa olisi omien vahvuuksien löytäminen, työelämässä tarvittavien taitojen kehittäminen eikä niinkään yksittäisten kokeiden läpäiseminen tai hyvien arvosanojen hankkiminen.