 |
| Kuva: Tiina Takalammi |
1. Totsu eli opetuksen toteutussuunnitelma
Tällaisen aloittelevan opettajan tärkein käytännön työkalu opetuksen suunnittelussa on varmaankin totsu eli toteutussuunnitelma. Kun aiempaa kokemusta opettamisesta ei hurjasti ole, on itselleni ainakin turvallista kirjoittaa ylös opetuksen teema, rakenne, menetelmät, tavoitteet, aikataulutus ja käsikirjoitus. Näin opetustuokio rakentuu kokonaisuudeksi myös omassa päässä. Vaikka aiheesta ja opiskelijaryhmästä riippuen totsu saattaa elää ja jäädä osittain toteutumatta, on opettajalla hyvä olla etukäteen mietitty suunnitelma ja myöskin varasuunnitelma eri haasteiden osalta, jos esim. tekniikka pettää.Totsuun ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa asiakirjamallia, vaan jokainen opettaja voi muokata omanlaisensa. Verkkoistunnossa opimme, että ydinainesanalyysi on usein hyödyllinen sisällyttää totsuun. Eli mitä tietoja ja taitoja tai minkälaista osaamista opetuksella halutaan saavuttaa. Ydinainesanalyysissä opetettavat asiat voidaan jakaa
1. Must know
2. Should know ja
3. Nice to know -tasoihin.
Tämä on mielestäni erittäin hyvä pitää mielessä koko ajan, kun opetusta suunnittelee. Tällöin osaa paremmin keskittyä olennaisiin asioihin ja vaikka joku asia olisi kuinka kiinnostava tai mukava saada osaksi opetusta, mutta jos se ei istu ydinainesanalyysiin, kannattaa miettiä ottaako sitä mukaan opetukseen. Ydinainesanalyysin avulla opettaja voi suunnitella opintokokonaisuuden ajankäyttöä, mitä painotetaan ja mitä käsitellään lyhyemmin. Lisätietoa ydinainesanalyysistä löytyy esim.linkki
2. Ops eli Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelma taitaa olla opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavien asiakirjojen aapinen. Ammatillisen perusopetuksen opetussuunnitelman tulisi olla laadittu niin, että vastaa muuttuviin työelämän tarpeisiin ja sen avulla saadaan ammattitaitoisia tulevaisuuden tekijöitä. Ops on päivän uutinen nyt kun ammatillisessa koulutuksessa on uudistukset meneillään ja peruskoulutuksessa on juuri otettu uusi ops käyttöön. Eli elinikäisesti oppivasta, kehittyvästä asiakirjasta on kyse!Opetushallitus määrittelee ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteet, joiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman (linkki). Tämä perustuu lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630 (3 § ja 14 §).
Oph:n sivujen mukaan Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty:
a) tutkinnon ja osaamisalojen tavoitteet
b) tutkinnon muodostuminen
c) tutkintonimikkeet
d) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet
e) tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
f) ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat.
Esimerkiksi tuleva opetusharjoittelupaikani Keuda on koulutuksen järjestäjänä määritellyt näiden perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa. Lisäksi on laadittu opintoalakohtaiset opsit. Opetusharjoitteluni tulen suorittamaan Valma-koulutuksessa, jonka voimassaoleva ops löytyy Keudan nettisivuilta. Opsista näkee, mitä Valma-koulutus pitää sisällään, minkälaisia osaamistavoitteita ko. opinnoissa on, miten opintoja on mahdollista suorittaa ja myöskin se miten ja millä kriteereillä opintoja arvioidaan. Lisäksi Valman jokaisen opintokokonaisuuden opetussuunnitelma on määritelty, esimerkiksi mitä Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen-kurssi pitää sisällään.
Opetusharjoittelua ajatellen olen jo opettajana tutkaillut näitä osaamistavoitteita ja suunnitellut, mitä ne voisivat käytännön opetuksessa olla. Ops antaa siis raamit opetuksen kokonaisuuden suunnittelulle ja lähtökohdat ydinainesanalyysille, mutta kuitenkin liikkumavaraa toteutuksessa löytyy opettajan mukaan. Ops on siis sellainen asiakirja, jota ei voi opetuksen suunnittelussa millään ohittaa, vaan se kulkee koko opetus/oppimisprosessin mukana niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin.
